Siirry sisältöön

Uusia lukutaitoja voi lähteä toteuttamaan myös hyvän yhteistyökumppanin kanssa. Tässä jutussa kerrotaan, mitä kaikkea kirjastoyhteistyö voi parhaimmillaan olla. Esimerkkikuntina melkein 300000 asukkaan Espoo ja runsaan 5000 asukkaan Kangasniemi. Kummallakin paikkakunnalla kirjastoyhteistyötä on rakennettu pitkäjänteisesti jo ennen Uudet lukutaidot -hankkeita.

Teknologiavärkkäystä ja rullapaperia Espoossa

Varhaiskasvatuksen asiantuntija Satu Nerg-Öhman kertoo iloisesti, miten Espoossa on tartuttu varhaiskasvatussuunnitelmassa mainittuun teknologiakasvatukseen. Kaupungissa vietiin läpi mittava >Ö<ppiäisagenttikoulutus, johon osallistui sekä esiopetuksen henkilökunta että kirjastoammattilaisia. Yli 3000 eskarilaisille järjestettiin mahdollisuus käydä kirjastojen tiloissa rakentamassa >Ö<ppiäisiä. Öppiäinen on pieni itse rakennettu robotti, jolla voi olla vaikkapa tuntosarvet ja karvaa, ja sen saa ”epäkeskon” avulla pyörimään ja pörisemään. Pajoja on järjestetty myös eri messuilla esim. Sellon kirjastossa. Osallistuakseen ei tarvitse osata suomea, värkkäysinto riittää. Nerg-Öhmanin mukaan yhteinen värkkääminen on ollut monelle lapselle ja vanhemmalle ylpeyden aihe.

Espoo pilotoi ensimmäisenä Suomessa käyttöön monikielisen kuvakirjapalvelu Lukulumon varhaiskasvatuksessa. Se palvelee kaupungissa ajankohtaista kielitietoista toimintaa ja kotouttamista. Nerg-Öhmanin mukaan varhaiskasvatuksen ryhmien lapsista jo 25 prosenttia on monikielisiä globaalikansalaisia, mikä on otettava huomioon toimintaa suunniteltaessa. Lukulumossa oli myös se hyvä puoli, että viimeistään se sai henkilökunnankin tarttumaan tablettiin, Nerg-Öhman huomauttaa.

Projektikoordinaattori Hanna Manner kertoo hymyillen, että tärkein Uusien lukutaitojen väline on kuitenkin rullapaperi. Sillä voi tehdä satukoodausta. Hyvä satu koodattavaksi on esimerkiksi Mörkyli. Tarinan elementit puretaan paperille kuviksi, ja erotellaan toisistaan toiminnot ja Mörkylin tapaamat eri eläimet. Sen jälkeen voidaan puhua sadun algoritmistä – mitä tapahtuu, jos joku elementti tai toiminto muuttuu? Purkamisen jälkeen tarinasta tehdään oma, digitaalinen versio, joka piirretään ja kerrotaan itse. Jokainen lapsi saa itselleen mieluisan roolin: joku voi olla kuvaaja, joku saa keksiä ääniefektejä. Hanna Manner kehuu, että kirjastot Espoossa kysyvät aina, miten he voivat olla varhaiskasvatuksen jutuissa mukana. Nytkin Manner on menossa esittelemään satukoodaamista kirjastojen henkilökunnalle. 

tabletti ja piirrettyjä hahmoja
tabletti ja tikkuihin piirrettyjä hahmoja
Digitarinoiden kuvaamista Espoossa. Tällä kertaa rullapaperin sijaan käytössä pakkauspahvi ja greenscreen-tausta.

Kangasniemellä koululaisten medialukutaito kasvaa kirjastossa

Kirjasto on vahva yhteistyökumppani myös Kangasniemen esi-ja peruskouluun suuntautuvassa hankkeessa. Kirjastonjohtaja Sari Tulla ja kirjastonhoitaja Ulla Siiskonen kertovat, miten kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmaa on uudistettu vuoden aikana. Ensi syksystä lähtien kouluyhteistyöhön lisätään kulttuurikasvatuksen oppitunti.

Kangasniemellä kirjasto tarjoaa jo nyt eskarista yhdeksännelle joka vuosi 4 oppitunnin verran ohjelmaa. Määrä on todella kunnianhimoinen, mihin tahansa kuntaan verrattuna. Tulla ja Siiskonen vakuuttavat kuitenkin iloisesti, että heidän kokemuksensa mukaan tavoite on realistinen, kun tuokiot ovat hyvin suunniteltuja ja aikataulutettuja. Kangasniemellä kirjaston yhteydenpito kouluihin on esimerkillisesti järjestettyä, koska kirjasto on mukana koulujen Wilma-järjestelmässä. ”Ja Veso-päiville tuppaudutaan mukaan vaikka väkisin”, nauraa Tulla.

Tarjolla on mm. kirjastonkäytön opetusta sekä kirja- tai runovinkkausta. Medialukutaitoa edistetään nk. ”kirjavilimaatti” -tunneilla. Tällöin esitellään kirja ja elokuva -pari, kuten Risto Räppääjä tai Onneli ja Anneli. Yläkoululuokille tarjotaan multimediavinkkausta, jossa perehdytään musiikkiin, elokuvaan ja draamaan.  Tokaluokkalaisten kanssa toteutetaan kirjaprojekti, jossa sekä kirjailija että kirjan tarina keksitään yhdessä, sadutuksen menetelmin. Jatkotyöstäminen ja kuvittaminen tapahtuu koulussa, ja lopputuote on jokaisen lapsen itse kuvittama paperinen kirjavihkonen.

Tekstin laati: Leena Pylkkö, KAVI. Artikkelikuvassa espoolaisia henkilökunnan värkkäämiä öppiäisiä.