Siirry sisältöön

Sivun sisältö

    Suodata listausta

    Mediasisältöjen tulkinta

    Varhaiskasvatuksessa

      • tutustutaan mediaan ja erilaisiin kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviin mediasisältöihin: tarkastellaan lehtien ja kirjojen kuvia, katsotaan videoita, pelataan digitaalisia pelejä ja kuunnellaan äänikirjoja.
      • opetellaan ymmärtämään, että osa median esittämistä asioista on totta ja osa kuvitteellisia ja että mediasisällöt ovat ihmisten tekemiä. Hahmotetaan eroa esimerkiksi ottamalla ja muokkaamalla valokuvia itse.
      • eläydytään mediasisältöihin ja rohkaistaan lapsia kertomaan näkemästään ja kuulemastaan sekä mediasisältöjen herättämistä tunteista monipuolisia ilmaisukeinoja käyttäen.

    Esiopetuksessa

      • koetaan monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, kuten lapsille sopivat uutiset, mediataide, elokuvat ja musiikki. Käytetään yhdessä mediasisältöjä, joissa on kirjoitettua tekstiä.
      • tutkitaan kuvitteellisten ja todenmukaisten mediasisältöjen eroa esimerkiksi tarkastelemalla lastenohjelmia ja lapsille sopivia uutisia.
      • opetellaan ymmärtämään mediaa ihmisen tuottamana ja valitsemana sisältönä.
      • opetellaan ymmärtämään mediasisältöjä. Käsitellään erilaisin ilmaisukeinoin satujen, pelien tai lastenohjelmien tapahtumia ja hahmoja ja rohkaistaan lapsia tuottamaan omia tulkintoja.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • tuntee median käsitteen ja osaa nimetä joitain kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviä mediasisältöjä, kuten digitaalinen peli tai video.
      • harjoittelee lukemaan mediasisältöjä, joissa on kirjoitettua tekstiä. Oppilas tutustuu esimerkiksi sarjakuvaan.
      • käyttää ikäkauteen sopivia mediasisältöjä, joissa on kirjoitettua tekstiä.
      • ymmärtää faktan ja fiktion eron ja jaottelee mediasisältöjä ohjatusti todenmukaisiin ja kuvitteellisiin sekä antaa niistä jonkin esimerkin. Oppilas ymmärtää, että mediasisällöillä on tekijä.
      • ymmärtää, että mediasisällöillä on erilaisia käyttötarkoituksia, kuten tietoa välittävä tai viihdyttävä tarkoitus. Oppilas osaa antaa sisällöistä jonkin esimerkin.
      • osaa jaotella mediasisältöjä todenmukaisiin ja kuvitteellisiin.
      • tunnistaa käyttötarkoituksil-taan erilaisia mediasisältöjä ja antaa joitain esimerkkejä.
      • harjoittelee ymmärtämään ja tulkitsemaan kuvaa ja ääniympäristöä. Oppilas tekee huomioita havainnoistaan ja kokemuksistaan.
      • osaa kuvailla mediasisällön tapahtumia ja hahmoja tai siinä esitettyjä asioita oman ilmaisun keinoin.
      • tekee mediasisällöistä myös omia päätelmiä ja tulkintoja.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • laajentaa kokemustaan erilaisista mediasisällöistä. Oppilas tuntee mediasisältöihin liittyvää peruskäsitteistöä.
      • tietää, mikä sosiaalinen media on, ja ymmärtää sen toimintaperiaatteita.
      • tarkastelee ohjatusti ajankohtaisia ikäkautta koskettavia mediailmiöitä ja keskustelee havainnoistaan.
      • osaa nimetä joitakin mediasisältöjä, jotka edustavat fiktiota, faktaa ja mielipidettä, ja käyttää jaottelua apuna sisältöjen ymmärtämisessä ja tulkinnassa.
      • tietää, että mediasisällöillä on erilaisia tarkoituksia, kuten viihdyttävä, vaikuttava, kaupallinen ja tietoa välittävä tarkoitus. Oppilas osaa antaa näistä joitain esimerkkejä.
      • tutustuu eri tekstilajeihin ja tutkii kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja kantaa ottavia mediasisältöjä. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
      • harjaantuu kuvien ja äänimaailman tarkastelussa. Oppilas osaa esimerkiksi tutkia kuvakulmia ja rajauksia tai pohtia musiikin käyttötarkoitusta esitysyhteydessään.
      • harjaantuu mediasisältöjen ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Oppilas osaa kertoa mediasisällössä esitetyistä asioista ja näkökulmista tai kuvailla juonta ja hahmojen erilaisia rooleja.
      • pohtii, mikä mediasisällön kohderyhmä on ja mikä on sisällön tarkoitus.
      • harjaantuu mediasisältöjen tarkastelussa ja tulkinnassa: tutkii mediasisällöistä esimerkiksi kertojaa, genreä tai pohtii teemaa.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • laajentaa mediasisältöjen tuntemustaan tutustumalla itselleen uusiin sisältöihin esimerkiksi blogiin, podcastiin tai elektroniseen urheiluun. Oppilas kuvaa kokemuksiaan sisältöjen parissa.
      • tietää, mikä sosiaalinen media on, osaa nimetä sen palveluita sekä kuvailla sen toimintaperiaatteita ja sisältöjen luonnetta.
      • tuntee ja osaa käyttää erilaisiin mediasisältöihin, kuten elokuvaan, journalistisiin ja sosiaalisen median sisältöihin, liittyvää peruskäsitteistöä.
      • tuntee erityyppisiä kertovia, kuvaavia, kantaa ottavia ja ohjaavia mediasisältöjä. Oppilas osaa kuvata joitain niille ominaisia rakenteita ja ilmaisun piirteitä, kuten uutisen rakennetta tai mielipiteen argumentoivaa tyyliä.
      • soveltaa tekstilajien tuntemusta mediasisältöjen tarkastelussa. Oppilas harjaantuu esimerkiksi erottamaan sosiaalisen median käyttäjien julkaisut uutisista ja tunnistaa ohjatusti eri tekstilajien piirteitä yhdisteleviä hybriditekstejä.
      • syventää ohjatusti kuvien ja audiovisuaalisten sisältöjen tulkinnan taitojaan tutkimalla esimerkiksi elokuvien kohtauksia, musiikin käyttöä tarinan kuljettamisessa tai teknistä toteutusta.
      • vahvistaa sisällön analyyttisen tarkastelun ja tulkinnan taitojaan. Oppilas tunnistaa mediasisällöistä erilaisia kertojan ääniä ja kerrontarakenteita, luonnehtii genreä tai pohtii teemaa.
      • osaa luonnehtia, millaista kohderyhmää mediasisältö tavoittelee ja mikä on sisällön tekijän tarkoitus. Oppilas huomioi julkaisuyhteyden.
      • syventää mediasisältöjen analyyttisen tarkastelun ja tulkinnan taitojaan.

    Median vaikutusten ymmärtäminen

    Varhaiskasvatuksessa

      • tarkastellaan yhdessä lasten kanssa, miten media näkyy ja vaikuttaa lasten arjessa, kuten leikeissä ja elinympäristössä.
      • käsitellään median hahmojen piirteisiin ja toimintatapoihin samaistumista leikkien kautta.
      • tutkitaan yhdessä mainoksia ja jutellaan haluamisen, tarvitsemisen ja ostamisen erosta.

    Esiopetuksessa

      • pohditaan median vaikutuksia ajatuksiin ja toimintaan, kuten tietoon ja leikkeihin.
      • opetellaan ymmärtämään, että media voi luoda asioista mielikuvia ja yleistyksiä. Tarkastellaan tapoja esittää satu- ja eläinhahmoja tai sukupuolia lastenohjelmissa ja elokuvissa.
      • tarkastellaan lähiympäristön mainontaa ja pohditaan mainosten yhteyttä kuluttamiseen.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • tulee tietoiseksi median vaikutuksista yksilön ajatteluun ja toimintaan, kuten käsityksiin asioista ja kiinnostuksenkohteisiin. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin omasta elämästään.
      • havainnoi ohjatusti median luomia yleistyksiä asioista. Oppilas tarkastelee esimerkiksi elokuvien tai pelien hahmoja.
      • ymmärtää, että media voi muovata mielikuvia ja käsityksiä, ja osaa antaa jonkin esimerkin.
      • tietää, että mediaa käytetään vaikuttamiseen ja osaa nimetä jonkin vaikuttavan mediasisällön, kuten mainokset.
      • tunnistaa jonkin mediasisällöissä ilmenevän vaikuttamisen keinon, kuten mainoksissa käytetty toisto tai visuaaliset tehosteet.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • osaa antaa joitain esimerkkejä mediasisältöjen vaikutuksesta omaan toimintaansa, tietoihinsa, mielipiteisiinsä ja mielikuviinsa. Oppilas tarkastelee vaikutuksia kriittisesti.
      • tarkastelee ohjatusti, millaisia mielikuvia mediasisällöt, esimerkiksi mainokset tai median kuvat, välittävät, ja millä keinoin vaikutelma luodaan. Oppilas osaa antaa esimerkin.
      • tarkastelee, millaisia asioita mediasisällöissä esitetään hyvinä ja tavoiteltavina.
      • tuntee ja osaa nimetä joitain ajatuksia ilmaisevia, kantaa ottavia ja vaikuttamaan pyrkiviä mediasisältöjä, kuten mielipidekirjoitus, arvostelu, vlogi tai meemi.
      • tunnistaa ja kuvailee joitain mediasisältöjen kantaa ottavia ja vaikuttamaan pyrkiviä piirteitä, kuten mainoksissa toisto tai huumorin käyttö.
      • tutustuu algoritmien toimintaan mediasisältöjen valikoitumisessa.
      • tietää mediatoimialan tehtäviä yhteiskunnassa. Oppilas havainnoi median toimintaa esimerkiksi seuraamalla uutisia.
      • tarkastelee, millaiset asiat saavat medianäkyvyyttä, ja antaa esimerkkejä.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • osaa pohtia erilaisten mediasisältöjen ja ajankohtaisten mediakulttuurin ilmiöiden vaikutuksia yksilöiden ja ryhmien ajatteluun ja toimintaan. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
      • ymmärtää, että media vaikuttaa yhteiskunnassa kulttuuriin ja arvoihin välittämällä mielikuvia, stereotypioita ja ihanteita. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
      • tiedostaa sosiaalisen median luonteen vaikuttamisen kanavana ja tietää sen vaikuttamisen keinoja.
      • tutkii jonkin ilmiön tai kohderyhmän esittämistä valitsemissaan mediasisällöissä ja tekee perusteltuja tulkintoja havainnoistaan.
      • ymmärtää eri medioiden ansaintalogiikkaa ja sen vaikutusta sisältöön. Oppilas tunnistaa kaupallisen ja julkisen mediatoimialan ja sosiaalisen median eron tässä katsannossa.
      • tietää, mitä tarkoittavat sponsorointi ja tuotesijoittelu mediasisällöissä, ja tunnistaa kaupallisen yhteistyön maininnat verkkosisällöissä.
      • ymmärtää algoritmien vaikutuksia digitaalisten mediasisältöjen, kuten mainosten, sosiaalisen median julkaisujen, uutisten ja suoratoistopalvelun sisältöjen, valikoitumisessa.
      • havainnoi ja arvioi medioiden toimintaa yhteiskunnassa seuraamalla ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden käsittelyä medioissa. Oppilas esittää niihin liittyviä perusteltuja havaintoja.
      • tarkastelee ohjattuna mediasisältöjä ihmisoikeuksien, kuten mielipiteen- ja sananvapauden, näkökulmasta ja arvioi esimerkin avulla niiden toteutumista. Oppilas arvioi median etiikkaa valikoidun esimerkin kautta.
      • seuraa ajankohtaisia kansainvälisiä tapahtumia ja ilmiöitä sekä medioiden toimintaa niissä.
      • on tutustunut journalistin ohjeisiin ja osaa kertoa, miksi ne on laadittu.

    Media tietolähteenä

    Varhaiskasvatuksessa

      • opetellaan käyttämään mediaa tiedon hankinnassa ja jäsentämisessä. Tutkitaan yhdessä ympäristöä ja maailmaa esimerkiksi valokuvaamalla tai etsimällä mediasisällöistä tietoa lapsia kiinnostavista kysymyksistä.
      • rohkaistaan lapsia suhtautumaan uteliaasti mediasisältöihin. Opetellaan samalla kriittisyyttä: ohjataan lapsia kysymään näkemästään ja kuulemastaan.

    Esiopetuksessa

      • käytetään mediaa monipuolisesti apuna tiedon hankinnassa ja jäsentämisessä arjen tilanteissa.
      • pohditaan ja arvioidaan, onko median avulla löydetty tieto käyttökelpoista.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • osaa ohjatusti etsiä tietoa joistain digitaalisista mediasisällöistä käyttämällä hakukonetta ja hakusanoja.
      • osaa käyttää mediaa välineenä ympäristöä ja asioita tutkiessaan.
      • osaa etsiä itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa tietoa digitaalisista mediasisällöistä.
      • ymmärtää tietopohjaisten ja kuvitteellisten mediasisältöjen erilaisen luonteen tietolähteenä. Oppilas ymmärtää, että kaikki mediasta löytyvä tieto ei ole käyttökelpoista tai luotettavaa.
      • tutustuu tietoa välittäviin mediasisältöihin, kuten uutiset.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • osaa etsiä tietoa erilaisista digitaalisista mediasisällöistä, kuten verkkosivut, digitaaliset lehdet tai radio- ja tv-uutiset. Oppilas osaa käyttää hakusanoja tiedon hankinnassa.
      • osaa käyttää mediaa välineenä uusien asioiden opettelussa.
      • harjoittelee lukemaan ja tulkitsemaan kuvaajia, taulukoita ja diagrammeja ja hyödyntää osaamistaan mediasisältöjä, kuten uutisia, tarkastellessaan.
      • tutustuu algoritmien toimintaan tiedonhaussa.
      • arvioi ohjatusti erilaisten mediasisältöjen käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta tietolähteenä. Oppilas vertailee ohjatusti eri lähteiden tietoa.
      • harjoittelee lähdekriittisyyttä. Oppilas tarkistaa ohjatusti jonkin teksti- tai kuvalähteen ja kiinnittää huomiota tekijään ja julkaisuyhteyteen. Oppilas osaa esittää jonkin perustelun mediasisällön luotettavuuden puolesta tai sitä vastaan.
      • tietää eron journalististen ja sosiaalisen median sisältöjen tuottamisen tavassa ja ymmärtää niiden eroa tietolähteenä.
      • osaa kuvailla jotakin vilpilliseen tietoon liittyvää turvallisuusnäkökulmaa, kuten väärän tiedon vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen.
      • ymmärtää, että välittyvä tieto voi olla ristiriitaista ja että asioihin voi olla monenlaisia näkökulmia.
      • tutustuu journalistisiin sisältöihin, kuten lehtiteksteihin ja tv-uutisiin.
      • tietää valheelliseen ja harhaanjohtavaan tietoon liittyviä ilmiöitä mediassa, kuten dis- ja misinformaatio, deepfake ja valeuutiset.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • osaa etsiä tietoa eri medialähteistä ja tarkastella tiedonhankintatapojaan kriittisesti.
      • ymmärtää algoritmien toiminnan tiedonhaussa ja tiedon välittymisessä mediassa ja osaa antaa siihen liittyviä esimerkkejä.
      • huomioi algoritmien vaikutuksen löytämänsä tiedon arvioinnissa.
      • arvottaa erilaisia mediasisältöjä tietolähteinä ja pohtii perustellen niiden käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta.
      • osaa arvioida mediasisällön välittämän tiedon luotettavuutta tarkistamalla esimerkiksi tekijän ja julkaisuyhteyden, käyttämällä käänteistä kuvahakua sekä vertailemalla tietoa muihin lähteisiin ja perustietoihinsa.
      • ymmärtää, että välittyvä tieto voi olla ristiriitaista ja että asioihin voi olla monenlaisia näkökulmia. Oppilas tiedostaa kriittisen arvioinnin tarpeen.
      • osaa kuvailla joitakin vilpilliseen tietoon liittyviä turvallisuusnäkökulmia, kuten harhaanjohtavan tiedon vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen tai näkemysten polarisoitumiseen yhteiskunnassa.
      • hyödyntää sisällön luotettavuutta arvioidessaan ymmärrystään erilaisista tekstilajeista ja kiinnittää huomiota sisällön tyylillisiin piirteisiin ja ilmaisutapoihin.
      • on tietoinen vahvistusharhasta ja kehittää kriittisyyttä myös omaa ajatteluaan kohtaan.
      • laajentaa kokemustaan tietoa välittävistä mediasisällöistä ja tutustuu esimerkiksi dokumenttiin, artikkeliin tai sosiaalisen median tietoa välittäviin sisältöihin.
      • tuntee journalististen sisältöjen toimitusprosessin perusperiaatteet ja hahmottaa sosiaalisen median sisältöjen eroavia tuottamisen tapoja. Oppilas ymmärtää sisältöjen erilaista luonnetta tietolähteinä ja suhtautuu kriittisesti sosiaalisesti levittyvään tietoon.

    Minä median käyttäjänä

    Varhaiskasvatuksessa

      • keskustellaan yhdessä lasten mediankäytöstä perheissä: mediasisällöistä, niiden parissa vietetystä ajasta ja kokemuksista.
      • käsitellään lasten omia mielenkiinnon kohteita mediassa leikkien ja luovan ilmaisun keinoin.
      • tuetaan lasten mediasuhteen rakentumista rohkaisemalla lapsia monipuolisesti erilaisten mediasisältöjen pariin.

    Esiopetuksessa

      • tarkastellaan lasten omaa mediankäyttöä. Pohditaan erilaisia mediankäyttötilanteita ja sitä, miten mediaa käytetään eri tavoin yksin tai yhdessä.
      • tarkastellaan arvottamatta lapsille merkityksellisiä mediasisältöjä ja rohkaistaan kertomaan niistä monipuolisin ilmaisukeinoin. Pohditaan, miksi ne ovat mielekkäitä.
      • ymmärretään, että eri ihmiset kokevat ja käyttävät mediaa eri tavoin. Rohkaistaan lapsia keskustelemaan kokemuksistaan median parissa ja vertailemaan niitä toisten kanssa.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • osaa kertoa itseään kiinnostavista mediasisällöistä ja tilanteista, joissa käyttää mediaa eri tavoin.
      • suosittelee mielekkäitä mediasisältöjä toisille. Oppilas opettelee samalla kunnioittamaan toisten yksilöllisiä valintoja.
      • ymmärtää, että on erilaisia mediamakuja ja tapoja käyttää mediaa.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • kokeilee monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, nimeää niistä itseään kiinnostavia ja kuvaa, miksi on kiinnostunut niistä.
      • kuvaa omia mediankäyttötottumuksiaan ja pohtii median merkitystä omassa elämässään esimerkiksi mediapäiväkirjan avulla.
      • ymmärtää, että oma mediamaku muuttuu ja että siihen vaikuttavat monet tahot, kuten kaverit, media ja vanhemmat. Oppilas tietää, että voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan mediankäyttöönsä.
      • osaa kertoa monipuolisin keinoin itseään kiinnostavasta mediasisällöstä ja tehdä esimerkiksi videovinkkauksen tai blogauksen.
      • osaa keskustella kunnioittavasti toisten erilaisista mediankäyttötottumuksista ja mieltymyksistä.
      • vahvistuu valinnoissaan ja toisten valintojen kunnioittamisessa median parissa.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • osaa kuvailla ja perustella omia mediankäyttötottu-muksiaan ja rooliaan median käyttäjänä ja kuluttajana.
      • tiedostaa, miten haluaa käyttää mediaa ja edistää käyttötottumuksiaan.
      • ymmärtää monipuolisen mediankäytön myönteisiä merkityksiä ja tutustuu joihinkin itselleen uusiin mediasisältöihin.
      • jäsentää omaa median kuluttamistaan osana mediakulttuuria ja sen ilmiöitä.
      • kunnioittaa yksilöllisiä ja erilaisia mediankäyttötapoja.

    Medialukutaidon muut kuvaukset

    Muut osaamisalueet