Median tulkinta ja arviointi
Median tulkinta ja arviointi -pääalue käsittää taidot ymmärtää ja tulkita erilaisia mediasisältöjä ja arvioida niitä ja median toimintaa ja vaikutuksia kriittisestikin. Mediataitoihin kuuluu myös oman mediankäytön tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Mediasisältöjen tulkinta, Median vaikutusten ymmärtäminen, Media tietolähteenä ja Minä median käyttäjänä.
Sivun sisältö
Mediasisältöjen tulkinta
Varhaiskasvatuksessa
- tutustutaan mediaan ja erilaisiin kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviin mediasisältöihin: tarkastellaan lehtien ja kirjojen kuvia, katsotaan videoita, pelataan digitaalisia pelejä ja kuunnellaan äänikirjoja.
- eläydytään mediasisältöihin ja rohkaistaan lapsia kertomaan näkemästään ja kuulemastaan sekä mediasisältöjen herättämistä tunteista monipuolisia ilmaisukeinoja käyttäen.
Esiopetuksessa
- koetaan monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, kuten lapsille sopivat uutiset, mediataide, elokuvat ja musiikki. Käytetään yhdessä mediasisältöjä, joissa on tekstiä.
- opetellaan ymmärtämään mediaa ihmisen tuottamana ja valitsemana sisältönä.
- opetellaan ymmärtämään mediasisältöjä. Käsitellään erilaisin ilmaisukeinoin satujen, pelien tai lastenohjelmien tapahtumia ja hahmoja ja rohkaistaan lapsia tuottamaan omia tulkintoja.
Vuosiluokilla 1-2 oppilas…
- tuntee median käsitteen ja osaa nimetä joitain kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviä mediasisältöjä, kuten digitaalinen peli tai video.
- lukee mekaanisesti yksinkertaisia tekstimuotoisia mediasisältöjä, kuten sarjakuvia.
- ymmärtää, että mediasisällöillä on erilaisia käyttötarkoituksia, kuten informaatiota välittävä tai viihteellinen tarkoitus. Oppilas osaa antaa sisällöistä jonkin esimerkin.
- jaottelee mediasisältöjä ohjattuna todenmukaisiin ja kuvitteellisiin ja antaa niistä jonkin esimerkin. Oppilas ymmärtää, että mediasisällöillä on tekijä.
- käyttää sujuvasti ikäkauteen sopivia tekstimuotoisia mediasisältöjä.
- tunnistaa käyttötarkoituksiltaan erilaisia mediasisältöjä ja antaa joitain esimerkkejä.
- osaa jaotella mediasisältöjä todenmukaisiin ja kuvitteellisiin.
- osaa kuvata mediasisällön, kuten elokuvan, tapahtumien kulkua ja hahmoja oman ilmaisun keinoin.
- harjoittelee ymmärtämään ja tulkitsemaan kuvaa ja ääniympäristöä. Oppilas tekee huomioita havainnoistaan ja kokemuksistaan.
- tekee sisällöistä myös omia päätelmiä ja tulkintoja.
Vuosiluokilla 3–6 oppilas…
- laajentaa kokemustaan erilaisista mediasisällöistä. Oppilas tutustuu journalistisiin sisältöihin, kuten erilaisiin lehtiteksteihin ja valikoituihin sosiaalisen median sisältöihin. Oppilas osaa antaa näistä esimerkin.
- tietää, että mediasisällöillä on erilaisia tarkoituksia, kuten viihdyttävä, vaikuttamaan pyrkivä, kaupallinen ja informaatiota välittävä tarkoitus. Oppilas osaa antaa näistä jonkin esimerkin.
- osaa nimetä joitakin mediasisältöjä, jotka edustavat fiktiota, faktaa ja mielipidettä, ja käyttää jaottelua apuna sisältöjen ymmärtämisessä ja tulkinnassa.
- tutustuu eri tekstilajeihin ja tutkii kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja kantaa ottavia mediasisältöjä. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
- harjaantuu kuvien ja äänimaailman tarkastelussa. Oppilas osaa esimerkiksi tutkia kuvakulmia ja rajauksia tai pohtia musiikin käyttötarkoitusta esitysyhteydessään.
- harjaantuu kerronnallisen sisällön tulkinnassa. Oppilas osaa esimerkiksi kuvata juonen kulkua ja hahmojen erilaisia rooleja.
- tarkastelee ohjatusti ajankohtaisia ikäkautta koskettavia mediailmiöitä ja keskustelee havainnoistaan.
- tutkii fiktiivisistä sisällöistä kertojaa ja lajityyppiä sekä pohtii teemaa.
Vuosiluokilla 7–9 oppilas…
- laajentaa mediasisältöjen tuntemustaan tutustumalla itselleen uusiin sisältöihin esimerkiksi blogiin, podcastiin tai elektroniseen urheiluun. Oppilas kuvaa kokemuksiaan sisältöjen parissa.
- tuntee erityyppisiä kertovia, kuvaavia, kantaa ottavia ja ohjaavia mediasisältöjä. Oppilas osaa kuvata joitain niille ominaisia rakenteita ja ilmaisun piirteitä, kuten uutisen rakennetta tai mielipiteen argumentoivaa tyyliä.
- tuntee ja osaa käyttää erilaisiin mediasisältöihin, kuten elokuvaan, journalistisiin ja sosiaalisen median sisältöihin, liittyvää peruskäsitteistöä.
- soveltaa tekstilajien tuntemusta mediasisältöjen tarkastelussa. Oppilas harjaantuu esimerkiksi erottamaan sosiaalisen median käyttäjien julkaisut uutisista ja tunnistaa ohjatusti piirteitä yhdisteleviä hybriditekstejä.
- tunnistaa fiktiivisistä mediasisällöistä erilaisia kertojia ja kerrontarakenteita. Oppilas luonnehtii genreä ja pohtii teemaa.
- syventää ohjatusti kuvien ja audiovisuaalisten sisältöjen tulkinnan taitojaan tutkimalla esimerkiksi elokuvien kohtauksia, musiikin käyttöä tarinan kuljettamisessa tai teknistä toteutusta.
- syventää kuvan, liikkuvan kuvan ja äänimaailman tulkinnan taitojaan.
Median vaikutusten ymmärtäminen
Varhaiskasvatuksessa
- tarkastellaan yhdessä lasten kanssa, miten media näkyy ja vaikuttaa lasten arjessa, kuten leikeissä ja elinympäristössä.
- käsitellään median hahmojen piirteisiin ja toimintatapoihin samaistumista leikkien kautta.
- tutkitaan yhdessä mainoksia ja jutellaan haluamisen, tarvitsemisen ja ostamisen erosta.
Esiopetuksessa
- pohditaan median vaikutuksia ajatuksiin ja toimintaan, kuten lasten tietokirjojen vaikutusta ymmärrykseen asioista.
- opetellaan ymmärtämään, että media voi luoda asioista mielikuvia ja yleistyksiä. Tarkastellaan tapoja esittää satu- ja eläinhahmoja tai sukupuolia lastenohjelmissa ja elokuvissa.
- tarkastellaan lähiympäristön mainontaa ja pohditaan mainosten yhteyttä kuluttamiseen.
Vuosiluokilla 1-2 oppilas…
- tulee tietoiseksi median vaikutuksista yksilön ajatteluun ja toimintaan. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin omasta elämästään.
- havainnoi ohjatusti median yleistäviä kuvauksia esimerkiksi elokuvien tai pelien hahmoja tarkastelemalla.
- ymmärtää, että media voi muovata mielikuvia ja käsityksiä, ja osaa antaa jonkin esimerkin.
- tietää, että mediaa käytetään vaikuttamiseen ja osaa nimetä joitain vaikuttamaan pyrkiviä sisältöjä, kuten mainokset.
- tunnistaa joitain mediasisällöissä ilmeneviä vaikuttamisen keinoja, kuten mainoksissa käytetty toisto sekä visuaaliset tehosteet.
Vuosiluokilla 3–6 oppilas…
- osaa antaa joitain esimerkkejä mediasisältöjen vaikutuksesta omaan toimintaansa, tietoihinsa, mielipiteisiinsä ja mielikuviinsa.
- tarkastelee ohjatusti sitä, millaisia mielikuvia mediasisällöt, esimerkiksi mainokset tai lehtikuvat, välittävät, ja millä keinoin vaikutelma luodaan.
- tarkastelee, millaisia asioita mediasisällöissä esitetään hyvinä ja tavoiteltavina.
- tuntee ja osaa nimetä joitain ajatuksia ilmaisevia, kantaa ottavia ja vaikuttamaan pyrkiviä mediasisältöjä, kuten mielipidekirjoitus, arvostelu, vlogi tai meemi.
- tunnistaa ja kuvailee joitain mediasisältöjen kantaa ottavia ja vaikuttamaan pyrkiviä piirteitä, kuten mainoksissa toisto tai huumorin käyttö.
- osaa pohtia, millaista kohderyhmää mediasisältö tavoittelee ja mikä on sisällön tekijän tarkoitus.
- tutustuu algoritmien toimintaan mediasisältöjen valikoitumisessa.
- tietää mediatoimialan tehtäviä yhteiskunnassa. Oppilas havainnoi median toimintaa esimerkiksi seuraamalla uutisia.
- tarkastelee, millaiset asiat saavat medianäkyvyyttä, ja antaa esimerkkejä.
Vuosiluokilla 7–9 oppilas…
- osaa pohtia erilaisten mediasisältöjen ja ajankohtaisten mediakulttuurin ilmiöiden vaikutuksia yksilöiden ja ryhmien ajatteluun ja toimintaan. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
- ymmärtää, että media vaikuttaa yhteiskunnassa kulttuuriin ja arvoihin välittämällä mielikuvia, stereotypioita ja ihanteita. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
- tutkii jonkin ilmiön tai kohderyhmän esittämistä valitsemissaan mediasisällöissä ja tekee perusteltuja tulkintoja havainnoistaan.
- ymmärtää eri medioiden ansaintalogiikkaa ja sen vaikutusta sisältöön. Oppilas tunnistaa kaupallisen ja julkisen mediatoimialan ja sosiaalisen median eron tässä katsannossa.
- tietää, mitä tarkoittavat sponsorointi ja tuotesijoittelu mediasisällöissä, ja tunnistaa kaupallisen yhteistyön maininnat verkkosisällöissä.
- osaa luonnehtia, millaista kohderyhmää mediasisältö tavoittelee ja mikä on sisällön tekijän tarkoitus.
- ymmärtää algoritmien vaikutuksia digitaalisten mediasisältöjen, kuten mainosten, sosiaalisen median julkaisujen, uutisten ja suoratoistopalvelun sisältöjen, valikoitumisessa.
- tuntee journalististen sisältöjen toimitusprosessin perusperiaatteet ja hahmottaa sosiaalisen median sisältöjen eroavia tuottamisen tapoja. Oppilas havainnollistaa eroa esimerkin kautta.
- havainnoi ja arvioi medioiden toimintaa yhteiskunnassa seuraamalla ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden käsittelyä medioissa. Oppilas esittää niihin liittyviä perusteltuja havaintoja.
- tarkastelee ohjattuna mediasisältöjä ihmisoikeuksien, kuten mielipiteen- ja sananvapauden, näkökulmasta ja arvioi esimerkin avulla niiden toteutumista. Oppilas arvioi median etiikkaa valikoidun esimerkin kautta.
- seuraa ajankohtaisia kansainvälisiä tapahtumia ja ilmiöitä sekä medioiden toimintaa niissä.
- on tutustunut journalistin ohjeisiin ja osaa kertoa, miksi ne on laadittu.
Media tietolähteenä
Varhaiskasvatuksessa
- opetellaan käyttämään mediaa tiedon hankinnassa. Tutkitaan yhdessä ympäristöä ja maailmaa esimerkiksi valokuvaamalla ja etsimällä mediasisällöistä tietoa lapsia kiinnostavista kysymyksistä.
- opetellaan ymmärtämään, että osa median esittämistä asioista on totta ja osa kuvitteellisia. Hahmotetaan eroa esimerkiksi tuottamalla ja muokkaamalla valokuvia.
- rohkaistaan lapsia suhtautumaan uteliaasti mediasisältöihin ja ohjataan samalla kysymään näkemästään ja kuulemastaan.
Esiopetuksessa
- etsitään yhdessä tietoa mediasisällöistä arjen tilanteissa.
- tutkitaan kuvitteellisten ja todenmukaisten mediasisältöjen eroa esimerkiksi tarkastelemalla lastenohjelmia ja lapsille sopivia uutisia.
Vuosiluokilla 1-2 oppilas…
- osaa ohjattuna etsiä tietoa joistain digitaalisista mediasisällöistä käyttämällä hakukonetta ja hakusanoja.
- osaa käyttää mediaa välineenä ympäristöä ja asioita tutkiessaan.
- tutustuu tietoa välittäviin mediasisältöihin, kuten uutiset.
- osaa etsiä itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa tietoa digitaalisista mediasisällöistä.
- ymmärtää faktan ja fiktion eron ja tunnistaa ohjattuna todenmukaisia ja fiktiivisiä mediasisältöjä.
- ymmärtää tietopohjaisten ja kuvitteellisten mediasisältöjen erilaista luonnetta tietolähteenä.
Vuosiluokilla 3–6 oppilas…
- osaa etsiä hakusanoja käyttäen tietoa erilaisista digitaalisista mediasisällöistä, kuten verkkosivut tai digitaaliset lehdet.
- osaa käyttää mediaa välineenä uusien asioiden opettelussa.
- tutustuu ohjattuna algoritmien toimintaan tiedonhaussa.
- harjoittelee lähdekriittisyyttä. Oppilas tarkistaa ohjatusti jonkin teksti- tai kuvalähteen ja kiinnittää huomiota tekijään ja julkaisuyhteyteen. Oppilas osaa esittää joitakin perusteluja mediasisällön luotettavuuden puolesta ja sitä vastaan.
- vertailee mediasisältöjä ohjatusti. Oppilas ymmärtää, että välittyvä informaatio voi olla ristiriitaista ja että asioihin voi olla monenlaisia näkökulmia.
- tietää valheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittämiseen liittyviä mediailmiöitä, kuten disinformaatio, deepfake ja valeuutiset.
- osaa arvioida ohjattuna erilaisten mediasisältöjen käyttökelpoisuutta tietolähteenä.
- osaa kuvata ohjattuna joitain vilpilliseen tietoon liittyviä turvallisuusnäkökulmia, kuten väärän tiedon vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen.
Vuosiluokilla 7–9 oppilas…
- osaa etsiä tietoa monenlaisista mediasisällöistä ja tarkastella tiedonhankintatapojaan kriittisesti.
- ymmärtää algoritmien toiminnan tiedonhaussa ja tiedon välittymisessä mediassa ja osaa antaa siihen liittyviä esimerkkejä.
- tutustuu tietoa välittäviin mediasisältöihin, kuten dokumenttiin ja artikkeliin.
- huomioi algoritmien vaikutuksen löytämänsä tiedon arvioinnissa.
- osaa arvioida mediasisällön välittämän tiedon luotettavuutta tarkistamalla esimerkiksi tekijän ja julkaisuyhteyden, käyttämällä käänteistä kuvahakua sekä vertailemalla tietoa muihin lähteisiin ja perustietoihinsa.
- arvottaa ohjatusti erilaisia mediasisältöjä tietolähteinä ja pohtii niiden käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta. Oppilas ymmärtää sosiaalisen median luonteen tiedonlähteenä ja suhtautuu kriittisesti sosiaalisesti levittyvään tietoon.
- osaa ohjatusti kuvata jonkin vilpilliseen tietoon liittyvän turvallisuusnäkökulman, kuten harhaanjohtavan tiedon vaikutuksen terveyskäyttäytymiseen tai näkemysten polarisoitumiseen yhteiskunnassa.
- Sisällön luotettavuutta arvioidessaan oppilas hyödyntää ymmärrystään erilaisista tekstilajeista ja kiinnittää huomiota sisällön tyylillisiin piirteisiin ja ilmaisutapoihin.
- on tietoinen vahvistusharhasta ja kehittää kriittisyyttä myös omaa ajatteluaan kohtaan.
Minä median käyttäjänä
Varhaiskasvatuksessa
- pohditaan yhdessä lasten omaa ja perheiden median käyttöä: mediasisältöjä, niiden parissa vietettyä aikaa sekä syntyneitä kokemuksia.
- käsitellään lasten omia mielenkiinnon kohteita mediassa leikkien ja luovan ilmaisun keinoin.
- innostetaan ja rohkaistaan lapsia monipuolisesti erilaisten mediasisältöjen pariin.
Esiopetuksessa
- tarkastellaan lasten omaa mediankäyttöä. Pohditaan erilaisia mediankäyttötilanteita ja sitä, miten mediaa käytetään eri tavoin yksin tai yhdessä.
- tarkastellaan arvottamatta lapsille merkityksellisiä mediasisältöjä ja rohkaistaan kertomaan niistä monipuolisin ilmaisukeinoin. Pohditaan, miksi ne ovat mielekkäitä.
- ymmärretään, että eri ihmiset kokevat ja käyttävät mediaa eri tavoin. Rohkaistaan lapsia keskustelemaan kokemuksistaan median parissa ja vertailemaan niitä toisten kanssa.
Vuosiluokilla 1-2 oppilas…
- osaa kertoa ja keskustella itseään kiinnostavista mediasisällöistä ja tilanteista, joissa käyttää erilaisia mediasisältöjä.
- suosittelee mielekkäitä mediasisältöjä toisille. Oppilas opettelee samalla kunnioittamaan toisten yksilöllisiä valintoja.
- ymmärtää, että on erilaisia mediamakuja ja tapoja käyttää mediaa.
Vuosiluokilla 3–6 oppilas…
- kokeilee monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, nimeää niistä itseään kiinnostavia ja kuvaa, miksi on kiinnostunut niistä.
- kuvaa omia mediankäyttötottumuksiaan ja pohtii median merkitystä omassa elämässään esimerkiksi mediapäiväkirjan avulla.
- ymmärtää, että oma mediamaku muuttuu ja että siihen vaikuttavat monet tahot, kuten kaverit, media ja vanhemmat. Oppilas tietää, että voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan mediankäyttöönsä.
- osaa kertoa monipuolisin keinoin itseään kiinnostavasta mediasisällöstä ja tehdä esimerkiksi videovinkkauksen tai blogauksen.
- osaa keskustella kunnioittavasti toisten erilaisista mediankäyttötottumuksista ja mieltymyksistä.
- vahvistuu valinnoissaan ja toisten valintojen kunnioittamisessa median parissa.
Vuosiluokilla 7–9 oppilas…
- osaa kuvata ja perustella omia mediankäyttötottumuksiaan ja rooliaan median käyttäjänä ja kuluttajana.
- tiedostaa, miten haluaa käyttää mediaa ja edistää käyttötottumuksiaan.
- jäsentää omaa median kuluttamistaan osana mediakulttuuria ja sen ilmiöitä.
- tunnistaa, millaiset mediasisällöt eivät edusta omia mediankäyttötottumuksia. Oppilas tutustuu joihinkin itselleen uusiin mediasisältöihin.
- kunnioittaa yksilöllisiä ja erilaisia mediankäyttötapoja.