Siirry sisältöön

Sivun sisältö

    Suodata listausta

    Mediasisältöjen tulkinta

    Varhaiskasvatuksessa

      • tutustutaan mediaan ja erilaisiin kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviin mediasisältöihin: tarkastellaan lehtien ja kirjojen kuvia, katsotaan videoita, pelataan digitaalisia pelejä ja kuunnellaan äänikirjoja.
      • eläydytään mediasisältöihin ja rohkaistaan lapsia kertomaan näkemästään ja kuulemastaan sekä mediasisältöjen herättämistä tunteista monipuolisia ilmaisukeinoja käyttäen.

    Esiopetuksessa

      • koetaan monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, kuten lapsille sopivat uutiset, mediataide, elokuvat ja musiikki. Käytetään yhdessä mediasisältöjä, joissa on tekstiä.
      • opetellaan ymmärtämään mediaa ihmisen tuottamana ja valitsemana sisältönä.
      • opetellaan ymmärtämään mediasisältöjä. Käsitellään erilaisin ilmaisukeinoin satujen, pelien tai lastenohjelmien tapahtumia ja hahmoja ja rohkaistaan lapsia tuottamaan omia tulkintoja.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • tuntee median käsitteen ja osaa nimetä joitain kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviä mediasisältöjä, kuten digitaalinen peli tai video.
      • lukee mekaanisesti yksinkertaisia tekstimuotoisia mediasisältöjä, kuten sarjakuvia.
      • ymmärtää, että mediasisällöillä on erilaisia käyttötarkoituksia, kuten informaatiota välittävä tai viihteellinen tarkoitus. Oppilas osaa antaa sisällöistä jonkin esimerkin.
      • jaottelee mediasisältöjä ohjattuna todenmukaisiin ja kuvitteellisiin ja antaa niistä jonkin esimerkin. Oppilas ymmärtää, että mediasisällöillä on tekijä.
      • käyttää sujuvasti ikäkauteen sopivia tekstimuotoisia mediasisältöjä.
      • tunnistaa käyttötarkoituksiltaan erilaisia mediasisältöjä ja antaa joitain esimerkkejä.
      • osaa jaotella mediasisältöjä todenmukaisiin ja kuvitteellisiin.
      • osaa kuvata mediasisällön, kuten elokuvan, tapahtumien kulkua ja hahmoja oman ilmaisun keinoin.
      • harjoittelee ymmärtämään ja tulkitsemaan kuvaa ja ääniympäristöä. Oppilas tekee huomioita havainnoistaan ja kokemuksistaan.
      • tekee sisällöistä myös omia päätelmiä ja tulkintoja.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • laajentaa kokemustaan erilaisista mediasisällöistä. Oppilas tutustuu journalistisiin sisältöihin, kuten erilaisiin lehtiteksteihin ja valikoituihin sosiaalisen median sisältöihin. Oppilas osaa antaa näistä esimerkin.
      • tietää, että mediasisällöillä on erilaisia tarkoituksia, kuten viihdyttävä, vaikuttamaan pyrkivä, kaupallinen ja informaatiota välittävä tarkoitus. Oppilas osaa antaa näistä jonkin esimerkin.
      • osaa nimetä joitakin mediasisältöjä, jotka edustavat fiktiota, faktaa ja mielipidettä, ja käyttää jaottelua apuna sisältöjen ymmärtämisessä ja tulkinnassa.
      • tutustuu eri tekstilajeihin ja tutkii kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja kantaa ottavia mediasisältöjä. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
      • harjaantuu kuvien ja äänimaailman tarkastelussa. Oppilas osaa esimerkiksi tutkia kuvakulmia ja rajauksia tai pohtia musiikin käyttötarkoitusta esitysyhteydessään.
      • harjaantuu kerronnallisen sisällön tulkinnassa. Oppilas osaa esimerkiksi kuvata juonen kulkua ja hahmojen erilaisia rooleja.
      • tarkastelee ohjatusti ajankohtaisia ikäkautta koskettavia mediailmiöitä ja keskustelee havainnoistaan.
      • tutkii fiktiivisistä sisällöistä kertojaa ja lajityyppiä sekä pohtii teemaa.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • laajentaa mediasisältöjen tuntemustaan tutustumalla itselleen uusiin sisältöihin esimerkiksi blogiin, podcastiin tai elektroniseen urheiluun. Oppilas kuvaa kokemuksiaan sisältöjen parissa.
      • tuntee erityyppisiä kertovia, kuvaavia, kantaa ottavia ja ohjaavia mediasisältöjä. Oppilas osaa kuvata joitain niille ominaisia rakenteita ja ilmaisun piirteitä, kuten uutisen rakennetta tai mielipiteen argumentoivaa tyyliä.
      • tuntee ja osaa käyttää erilaisiin mediasisältöihin, kuten elokuvaan, journalistisiin ja sosiaalisen median sisältöihin, liittyvää peruskäsitteistöä.
      • soveltaa tekstilajien tuntemusta mediasisältöjen tarkastelussa. Oppilas harjaantuu esimerkiksi erottamaan sosiaalisen median käyttäjien julkaisut uutisista ja tunnistaa ohjatusti piirteitä yhdisteleviä hybriditekstejä.
      • tunnistaa fiktiivisistä mediasisällöistä erilaisia kertojia ja kerrontarakenteita. Oppilas luonnehtii genreä ja pohtii teemaa.
      • syventää ohjatusti kuvien ja audiovisuaalisten sisältöjen tulkinnan taitojaan tutkimalla esimerkiksi elokuvien kohtauksia, musiikin käyttöä tarinan kuljettamisessa tai teknistä toteutusta.
      • syventää kuvan, liikkuvan kuvan ja äänimaailman tulkinnan taitojaan.

    Median vaikutusten ymmärtäminen

    Varhaiskasvatuksessa

      • tarkastellaan yhdessä lasten kanssa, miten media näkyy ja vaikuttaa lasten arjessa, kuten leikeissä ja elinympäristössä.
      • käsitellään median hahmojen piirteisiin ja toimintatapoihin samaistumista leikkien kautta.
      • tutkitaan yhdessä mainoksia ja jutellaan haluamisen, tarvitsemisen ja ostamisen erosta.

    Esiopetuksessa

      • pohditaan median vaikutuksia ajatuksiin ja toimintaan, kuten lasten tietokirjojen vaikutusta ymmärrykseen asioista.
      • opetellaan ymmärtämään, että media voi luoda asioista mielikuvia ja yleistyksiä. Tarkastellaan tapoja esittää satu- ja eläinhahmoja tai sukupuolia lastenohjelmissa ja elokuvissa.
      • tarkastellaan lähiympäristön mainontaa ja pohditaan mainosten yhteyttä kuluttamiseen.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • tulee tietoiseksi median vaikutuksista yksilön ajatteluun ja toimintaan. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin omasta elämästään.
      • havainnoi ohjatusti median yleistäviä kuvauksia esimerkiksi elokuvien tai pelien hahmoja tarkastelemalla.
      • ymmärtää, että media voi muovata mielikuvia ja käsityksiä, ja osaa antaa jonkin esimerkin.
      • tietää, että mediaa käytetään vaikuttamiseen ja osaa nimetä joitain vaikuttamaan pyrkiviä sisältöjä, kuten mainokset.
      • tunnistaa joitain mediasisällöissä ilmeneviä vaikuttamisen keinoja, kuten mainoksissa käytetty toisto sekä visuaaliset tehosteet.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • osaa antaa joitain esimerkkejä mediasisältöjen vaikutuksesta omaan toimintaansa, tietoihinsa, mielipiteisiinsä ja mielikuviinsa.
      • tarkastelee ohjatusti sitä, millaisia mielikuvia mediasisällöt, esimerkiksi mainokset tai lehtikuvat, välittävät, ja millä keinoin vaikutelma luodaan.
      • tarkastelee, millaisia asioita mediasisällöissä esitetään hyvinä ja tavoiteltavina.
      • tuntee ja osaa nimetä joitain ajatuksia ilmaisevia, kantaa ottavia ja vaikuttamaan pyrkiviä mediasisältöjä, kuten mielipidekirjoitus, arvostelu, vlogi tai meemi.
      • tunnistaa ja kuvailee joitain mediasisältöjen kantaa ottavia ja vaikuttamaan pyrkiviä piirteitä, kuten mainoksissa toisto tai huumorin käyttö.
      • osaa pohtia, millaista kohderyhmää mediasisältö tavoittelee ja mikä on sisällön tekijän tarkoitus.
      • tutustuu algoritmien toimintaan mediasisältöjen valikoitumisessa.
      • tietää mediatoimialan tehtäviä yhteiskunnassa. Oppilas havainnoi median toimintaa esimerkiksi seuraamalla uutisia.
      • tarkastelee, millaiset asiat saavat medianäkyvyyttä, ja antaa esimerkkejä.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • osaa pohtia erilaisten mediasisältöjen ja ajankohtaisten mediakulttuurin ilmiöiden vaikutuksia yksilöiden ja ryhmien ajatteluun ja toimintaan. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
      • ymmärtää, että media vaikuttaa yhteiskunnassa kulttuuriin ja arvoihin välittämällä mielikuvia, stereotypioita ja ihanteita. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
      • tutkii jonkin ilmiön tai kohderyhmän esittämistä valitsemissaan mediasisällöissä ja tekee perusteltuja tulkintoja havainnoistaan.
      • ymmärtää eri medioiden ansaintalogiikkaa ja sen vaikutusta sisältöön. Oppilas tunnistaa kaupallisen ja julkisen mediatoimialan ja sosiaalisen median eron tässä katsannossa.
      • tietää, mitä tarkoittavat sponsorointi ja tuotesijoittelu mediasisällöissä, ja tunnistaa kaupallisen yhteistyön maininnat verkkosisällöissä.
      • osaa luonnehtia, millaista kohderyhmää mediasisältö tavoittelee ja mikä on sisällön tekijän tarkoitus.
      • ymmärtää algoritmien vaikutuksia digitaalisten mediasisältöjen, kuten mainosten, sosiaalisen median julkaisujen, uutisten ja suoratoistopalvelun sisältöjen, valikoitumisessa.
      • tuntee journalististen sisältöjen toimitusprosessin perusperiaatteet ja hahmottaa sosiaalisen median sisältöjen eroavia tuottamisen tapoja. Oppilas havainnollistaa eroa esimerkin kautta.
      • havainnoi ja arvioi medioiden toimintaa yhteiskunnassa seuraamalla ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden käsittelyä medioissa. Oppilas esittää niihin liittyviä perusteltuja havaintoja.
      • tarkastelee ohjattuna mediasisältöjä ihmisoikeuksien, kuten mielipiteen- ja sananvapauden, näkökulmasta ja arvioi esimerkin avulla niiden toteutumista. Oppilas arvioi median etiikkaa valikoidun esimerkin kautta.
      • seuraa ajankohtaisia kansainvälisiä tapahtumia ja ilmiöitä sekä medioiden toimintaa niissä.
      • on tutustunut journalistin ohjeisiin ja osaa kertoa, miksi ne on laadittu.

    Media tietolähteenä

    Varhaiskasvatuksessa

      • opetellaan käyttämään mediaa tiedon hankinnassa. Tutkitaan yhdessä ympäristöä ja maailmaa esimerkiksi valokuvaamalla ja etsimällä mediasisällöistä tietoa lapsia kiinnostavista kysymyksistä.
      • opetellaan ymmärtämään, että osa median esittämistä asioista on totta ja osa kuvitteellisia. Hahmotetaan eroa esimerkiksi tuottamalla ja muokkaamalla valokuvia.
      • rohkaistaan lapsia suhtautumaan uteliaasti mediasisältöihin ja ohjataan samalla kysymään näkemästään ja kuulemastaan.

    Esiopetuksessa

      • etsitään yhdessä tietoa mediasisällöistä arjen tilanteissa.
      • tutkitaan kuvitteellisten ja todenmukaisten mediasisältöjen eroa esimerkiksi tarkastelemalla lastenohjelmia ja lapsille sopivia uutisia.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • osaa ohjattuna etsiä tietoa joistain digitaalisista mediasisällöistä käyttämällä hakukonetta ja hakusanoja.
      • osaa käyttää mediaa välineenä ympäristöä ja asioita tutkiessaan.
      • tutustuu tietoa välittäviin mediasisältöihin, kuten uutiset.
      • osaa etsiä itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa tietoa digitaalisista mediasisällöistä.
      • ymmärtää faktan ja fiktion eron ja tunnistaa ohjattuna todenmukaisia ja fiktiivisiä mediasisältöjä.
      • ymmärtää tietopohjaisten ja kuvitteellisten mediasisältöjen erilaista luonnetta tietolähteenä.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • osaa etsiä hakusanoja käyttäen tietoa erilaisista digitaalisista mediasisällöistä, kuten verkkosivut tai digitaaliset lehdet.
      • osaa käyttää mediaa välineenä uusien asioiden opettelussa.
      • tutustuu ohjattuna algoritmien toimintaan tiedonhaussa.
      • harjoittelee lähdekriittisyyttä. Oppilas tarkistaa ohjatusti jonkin teksti- tai kuvalähteen ja kiinnittää huomiota tekijään ja julkaisuyhteyteen. Oppilas osaa esittää joitakin perusteluja mediasisällön luotettavuuden puolesta ja sitä vastaan.
      • vertailee mediasisältöjä ohjatusti. Oppilas ymmärtää, että välittyvä informaatio voi olla ristiriitaista ja että asioihin voi olla monenlaisia näkökulmia.
      • tietää valheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittämiseen liittyviä mediailmiöitä, kuten disinformaatio, deepfake ja valeuutiset.
      • osaa arvioida ohjattuna erilaisten mediasisältöjen käyttökelpoisuutta tietolähteenä.
      • osaa kuvata ohjattuna joitain vilpilliseen tietoon liittyviä turvallisuusnäkökulmia, kuten väärän tiedon vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • osaa etsiä tietoa monenlaisista mediasisällöistä ja tarkastella tiedonhankintatapojaan kriittisesti.
      • ymmärtää algoritmien toiminnan tiedonhaussa ja tiedon välittymisessä mediassa ja osaa antaa siihen liittyviä esimerkkejä.
      • tutustuu tietoa välittäviin mediasisältöihin, kuten dokumenttiin ja artikkeliin.
      • huomioi algoritmien vaikutuksen löytämänsä tiedon arvioinnissa.
      • osaa arvioida mediasisällön välittämän tiedon luotettavuutta tarkistamalla esimerkiksi tekijän ja julkaisuyhteyden, käyttämällä käänteistä kuvahakua sekä vertailemalla tietoa muihin lähteisiin ja perustietoihinsa.
      • arvottaa ohjatusti erilaisia mediasisältöjä tietolähteinä ja pohtii niiden käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta. Oppilas ymmärtää sosiaalisen median luonteen tiedonlähteenä ja suhtautuu kriittisesti sosiaalisesti levittyvään tietoon.
      • osaa ohjatusti kuvata jonkin vilpilliseen tietoon liittyvän turvallisuusnäkökulman, kuten harhaanjohtavan tiedon vaikutuksen terveyskäyttäytymiseen tai näkemysten polarisoitumiseen yhteiskunnassa.
      • Sisällön luotettavuutta arvioidessaan oppilas hyödyntää ymmärrystään erilaisista tekstilajeista ja kiinnittää huomiota sisällön tyylillisiin piirteisiin ja ilmaisutapoihin.
      • on tietoinen vahvistusharhasta ja kehittää kriittisyyttä myös omaa ajatteluaan kohtaan.

    Minä median käyttäjänä

    Varhaiskasvatuksessa

      • pohditaan yhdessä lasten omaa ja perheiden median käyttöä: mediasisältöjä, niiden parissa vietettyä aikaa sekä syntyneitä kokemuksia.
      • käsitellään lasten omia mielenkiinnon kohteita mediassa leikkien ja luovan ilmaisun keinoin.
      • innostetaan ja rohkaistaan lapsia monipuolisesti erilaisten mediasisältöjen pariin.

    Esiopetuksessa

      • tarkastellaan lasten omaa mediankäyttöä. Pohditaan erilaisia mediankäyttötilanteita ja sitä, miten mediaa käytetään eri tavoin yksin tai yhdessä.
      • tarkastellaan arvottamatta lapsille merkityksellisiä mediasisältöjä ja rohkaistaan kertomaan niistä monipuolisin ilmaisukeinoin. Pohditaan, miksi ne ovat mielekkäitä.
      • ymmärretään, että eri ihmiset kokevat ja käyttävät mediaa eri tavoin. Rohkaistaan lapsia keskustelemaan kokemuksistaan median parissa ja vertailemaan niitä toisten kanssa.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • osaa kertoa ja keskustella itseään kiinnostavista mediasisällöistä ja tilanteista, joissa käyttää erilaisia mediasisältöjä.
      • suosittelee mielekkäitä mediasisältöjä toisille. Oppilas opettelee samalla kunnioittamaan toisten yksilöllisiä valintoja.
      • ymmärtää, että on erilaisia mediamakuja ja tapoja käyttää mediaa.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • kokeilee monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, nimeää niistä itseään kiinnostavia ja kuvaa, miksi on kiinnostunut niistä.
      • kuvaa omia mediankäyttötottumuksiaan ja pohtii median merkitystä omassa elämässään esimerkiksi mediapäiväkirjan avulla.
      • ymmärtää, että oma mediamaku muuttuu ja että siihen vaikuttavat monet tahot, kuten kaverit, media ja vanhemmat. Oppilas tietää, että voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan mediankäyttöönsä.
      • osaa kertoa monipuolisin keinoin itseään kiinnostavasta mediasisällöstä ja tehdä esimerkiksi videovinkkauksen tai blogauksen.
      • osaa keskustella kunnioittavasti toisten erilaisista mediankäyttötottumuksista ja mieltymyksistä.
      • vahvistuu valinnoissaan ja toisten valintojen kunnioittamisessa median parissa.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • osaa kuvata ja perustella omia mediankäyttötottumuksiaan ja rooliaan median käyttäjänä ja kuluttajana.
      • tiedostaa, miten haluaa käyttää mediaa ja edistää käyttötottumuksiaan.
      • jäsentää omaa median kuluttamistaan osana mediakulttuuria ja sen ilmiöitä.
      • tunnistaa, millaiset mediasisällöt eivät edusta omia mediankäyttötottumuksia. Oppilas tutustuu joihinkin itselleen uusiin mediasisältöihin.
      • kunnioittaa yksilöllisiä ja erilaisia mediankäyttötapoja.

    Medialukutaidon muut kuvaukset

    Muut osaamisalueet