Siirry sisältöön

Sivun sisältö

    Suodata listausta

    Turvallisuus

    Varhaiskasvatuksessa

      • keskustellaan yhdessä siitä, että omaa yksityisyyttään ja kehoaan on oikeus suojata. Kerrotaan, että lapselta on kysyttävä lupa otettaessa ja esitettäessä lapsesta kuvia tai videoita.
      • keskustellaan lasten kanssa siitä, että osa mediasisällöistä on lapsille sopivia, osa ei. Tuodaan esille ikärajat ja niiden suojeleva tarkoitus. Keskustellaan lasten ja huoltajien kanssa siitä, millaisia medioita lapsilla on lupa käyttää ja seurata.
      • opetellaan turvallista mediankäyttöä: ohjataan lapsia keskustelemaan ja sopimaan median käytöstä aikuisen kanssa ja turvaamaan aina aikuiseen.

    Esiopetuksessa

      • keskustellaan yksityisyyden suojaamisen merkityksestä. Muistutetaan lapsen oikeudesta päättää itseään koskevien kuvien ottamisesta ja jakamisesta.
      • tutustutaan lasten kanssa mediasisältöjen ikärajamerkintöihin ja keskustellaan, mikä merkitys ikärajoilla on.
      • lapsia kannustetaan ja rohkaistaan pyytämään apua aikuiselta median parissa eteen tulevien askarruttavien kysymysten kanssa.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • tietää, miksi on tärkeää voida suojata yksityisyyttään ja tietojaan. Oppilas osaa kertoa, mitä asioita voi ja mitä ei ole hyvä jakaa verkossa. Oppilas tulee tietoiseksi tietojenkalastelusta ja siitä, että internetissä voi kohdata myös epäasiallisia tai laittomia yhteydenottoja.
      • osaa antaa esimerkkejä joistain mediaympäristöjen riskitekijöistä, kuten verkkohuijaukset tai identiteettivarkaus. Ymmärtää, että turvallisuutta voi edistää omalla toiminnalla.
      • tunnistaa kuvaohjelmien ikärajat, ymmärtää niiden tarkoituksen ja kunnioittaa niitä mediasisältöjä käyttäessään.
      • ymmärtää kaverisuhteiden luomat odotukset ja ristiriidat ikärajojen noudattamisessa ja pohtii tästä näkökulmasta myös omaa toimintaansa.
      • tietää, kuinka toimia, jos saa verkossa asiattomia viestejä tai yhteydenottoja tuntemattomilta ihmisiltä. Oppilas osaa kääntyä turvallisen aikuisen puoleen.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • tuntee tärkeitä yksityisyydensuojan periaatteita. Tietää, millaisia keinoja oman yksityisyyden suojaamiseen mediaympäristöissä on.
      • osaa nimetä kuvaohjelmien ikärajat ja niitä kuvaavat sisältösymbolit sekä syyn, miksi ikärajoja asetetaan. Kunnioittaa ikärajoja.
      • tutustuu sisältöön perustuvien kuvaohjelmien ikärajojen ja käyttöehtoihin perustuvien palvelujen ikärajojen eroon.
      • tietää turvallisuutta vaarantavista tilanteista ja tekijöistä mediaympäristöissä, kuten netti-identiteettien epäluotettavuus, vihapuhe ja seksuaalinen houkuttelu. Oppilas tietää, millä keinoin omaa turvallisuutta voi edistää.
      • tietää, minkä tahojen puoleen voi kääntyä koulussa tai koulun ulkopuolella, jos kohtaa mediaympäristöissä turvallisuuttaan uhkaavia ilmiöitä.
      • osaa arvioida turvallisuuttaan tukevia taitoja mediaympäristöissä ja -sisältöjen parissa.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • tiedostaa oman digijälkensä muodostumisen ja osaa kuvata, millaista tietoa eri palvelut, kuten hakukoneet tai sosiaalinen media, keräävät ja mihin tietoa voidaan käyttää.
      • osaa suojata yksityisyyttään ja henkilökohtaisia tietojaan valikoimalla sisältöjen jakamista eri kanavilla ja tileillä. Ymmärtää tietosuojan ja yksityisyydensuojan käsitteet.
      • osaa arvioida kykyään vaikuttaa omaan digijalanjälkeensä sekä taitoaan edistää turvallisuuttaan mediaympäristöissä.
      • tutustuu tietosuojaan jossakin nuorten elämän kannalta merkityksellisessä yhteydessä.
      • ymmärtää sisältöön perustuvien kuvaohjelmien ikärajojen ja käyttöehtoihin perustuvien palvelujen ikärajojen eron.
      • oppii huomioimaan omia yksilöllisiä tapojaan kokea mediasisältöjä ja tekemään valintoja niidenkin sisältöjen parissa, joiden käyttämisen ikärajat mahdollistavat.
      • osaa kuvata, mitä on seksuaalinen häirintä ja vihapuhe digitaalisessa mediassa. Oppilas osaa kuvata erilaisia keinoja suojautua niiltä ja tietää, kuinka tulee toimia, jos joutuu häirinnän tai vihapuheen kohteeksi.
      • tietää tahoja, joiden puoleen kääntyä kohdatessaan turvallisuuttaan uhkaavia tilanteita mediaympäristöissä.

    Vastuullisuus

    Varhaiskasvatuksessa

      • opetellaan käsittelemään mediavälineitä vastuullisesti.
      • käsitellään tekijän oikeutta. Opetellaan lasten kanssa, että jokaisella on oikeus päättää tekemänsä työn käyttämisestä. Näytetään esimerkkiä, millä tavoin toisen tekemää työtä tulee kohdella: laitetaan nimi lapsen omiin töihin ja pyydetään lupa työn jakamiseen.

    Esiopetuksessa

      • keskustellaan, millaisia medialaitteita lapset itse käyttävät ja miten niitä käytetään vastuullisesti.
      • laaditaan yhdessä lasten kanssa hyviä käytänteitä välineiden ja sisältöjen käytöstä.
      • ymmärretään, että on oikeus vaikuttaa itse tuottamansa sisällön käsittelyyn.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • ymmärtää, millä tavalla medialaitteita on sopivaa käyttää ja että käytöstä voidaan sopia eri tilanteissa.
      • ymmärtää, millaisten viestien välittäminen ja sisältöjen jakaminen on sopivaa ja millaisten ei. Oppilas tiedostaa, että julkaistuista sisällöistä jää jälki ja että kertaalleen julkaistuja sisältöjä saatetaan edelleen levittää.
      • ymmärtää, että median parissa on pyrittävä toimimaan siten, ettei itselle eikä toisille tule pahaa mieltä. Antaa jonkin esimerkin.
      • osaa arvioida omaa toimintaansa ja sen mahdollisia seurauksia itsen ja toisten kannalta. Oppilas osoittaa tarvittavaa kriittisyyttä vertaisten mediakäyttäytymistä kohtaan.
      • tutustuu tekijänoikeuksiin ja ymmärtää, miksi niitä tarvitaan. Oppilas ei esitä toisen tuotosta omanaan ja harjoittelee tekemään lähdemerkinnät.
      • tuntee tekijänoikeuksien perusperiaatteet ja pohtii niiden noudattamista median käyttäjänä.
      • ymmärtää, että osa digitaalisista tuotteista esimerkiksi peleissä voi olla maksullisia ja että rahan käytöstä tulee sopia huoltajan kanssa.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • ymmärtää, että hänen itse tuottamiensa ja julkaisemiensa mediasisältöjen tulee olla sellaisia, etteivät ne loukkaa toisten oikeuksia eikä niiden julkaisemisesta ole ikäviä seurauksia itselle.
      • tietää, millaista on rakentava toiminta mediaympäristöissä, ja osoittaa pyrkivänsä siihen koulun viestintäalustoilla.
      • osaa pohtia omien julkaisuiden vaikutuksia ja seurauksia.
      • tuntee tekijänoikeuksien perusperiaatteet ja niiden noudattamisen merkityksen mediasisältöjen käyttäjänä ja tuottajana. Oppilas osaa ohjattuna merkitä lähteet ja ymmärtää, ettei saa esittää lainaamaansa sisältöä omanaan.
      • pohtii omaa mediasisältöjen kuluttamistaan ja käyttämiään palveluita tekijänoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Oppilas hallitsee joitakin keinoja etsiä vapaasti ja luvallisesti käytettäviä mediasisältöjä.
      • on tietoinen joidenkin mediasisältöjen, kuten pelien, maksullisuudesta ja ymmärtää, että mahdollisista hankinnoista on sovittava huoltajan kanssa.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • ymmärtää vastuunsa olla vaarantamatta toisten turvallisuutta ja hyvinvointia omalla viestinnällään ja toiminnallaan mediaympäristöissä.
      • tietää, että myös mediaympäristöissä tapahtuva lainvastainen toiminta, kuten plagiointi, seksuaalinen houkuttelu, identiteettivarkaus, kunnian loukkaaminen tai vakava nettikiusaaminen, täyttävät rikosten merkkejä ja että niillä on sen mukaiset seuraukset.
      • tiedostaa medialaitteiden ja mediankäytön hiilijalanjäljen muodostumisen sekä medialaitteiden tuotantoon liittyvät vastuullisuus- ja eettisyysnäkökulmat.
      • osoittaa vastuullisuutta koulun yhteisissä viestintäkanavissa toimiessaan.
      • tunnistaa epäkohtia ja epäasiallista toimintaa niitä kohdatessaan ja osaa reagoida niihin.
      • tuntee sekä omat että muiden tekijänoikeudet ja osaa noudattaa niitä.
      • tuntee erilaisia mediasisältöjen vapaan käytön CC-linsenssejä ja niiden käyttöehtoja.
      • on tietoinen joidenkin digitaalisten tuotteiden maksullisuudesta ja ottaa sen vastuullisesti huomioon mediaympäristöissä toimiessaan.

    Hyvinvointi

    Varhaiskasvatuksessa

      • rohkaistaan lapsia kertomaan median parissa syntyneistä kokemuksistaan ja tunteistaan monipuolisin ilmaisukeinoin.
      • tarkastellaan mediaa osana lasten arkea toiminnallisin menetelmin.

    Esiopetuksessa

      • tarkastellaan mediasisältöjen käyttöä myös sosiaalisena tekemisenä ja keskustellaan jaetuista kokemuksista median parissa.
      • keskustellaan lasten elämään kuuluvista medioista ja ajankäytöstä median parissa.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • tunnistaa, millaiset asiat omassa median käytössä tuottavat iloa ja millaiset asiat saavat aikaan pahaa oloa. Oppilas oppii huomioimaan omaa hyvinvointiaan mediasisältöjä valitessaan.
      • tarkastelee ohjattuna omaa mediankäyttöään arjessa. Oppilas ymmärtää, että median käyttömäärää tulee hallita, jotta se ei vie aikaa muilta tärkeiltä asioilta, kuten liikkuminen ja uni.
      • osaa pohtia omia median käyttötapojaan ja -tarpeitaan ja kuvata joitain keinoja oman mediankäytön järkevään sääntelyyn.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • osaa kuvata itselleen merkityksellisiä mediasisältöjä ja -ympäristöjä ja niiden myönteisiä merkityksiä. Oppilas rohkaistuu keskustelemaan ja jakamaan myönteisiä kokemuksia mediankäytöstä yhdessä toisten kanssa.
      • tunnistaa, milloin mediankäyttö tukee omaa hyvinvointia, milloin heikentää sitä.
      • tiedostaa vertaisten kohdistamia odotuksia mediaympäristöissä toimimiseen ja median käyttöön. Oppilas tietää, että voi tehdä vertaisista riippumattomia valintoja omassa mediankäytössään.
      • osaa tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja median käytössään.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • tiedostaa mediasisältöjen ja mediaympäristöissä toimimisen psykologisia, sosiaalisia ja arjenhallinnallisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia identiteetin rakentumiseen, kehonkuvaan, mielen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin, ajankäyttöön ja unen määrään.
      • tietää, että omaa median käyttöä on voitava hallita. Osaa tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja omassa mediankäytössään.
      • osaa pohtia mediankäyttöön liittyviä hyvinvointitekijöitä myös toisten hyvinvoinnin kannalta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

    Hyvä vuorovaikutus

    Varhaiskasvatuksessa

      • ohjataan lapsia ystävällisyyteen ja toisten huomioon ottamiseen arkisissa tilanteissa. Ohjataan huomaamaan omien sanojen, eleiden ja toiminnan vaikutus toisiin.
      • opetellaan ja sanoitetaan viestintää ja siihen liittyviä teemoja. Havainnoidaan yhdessä arjen viestintätilanteita. Harjoitellaan viestintää esimerkiksi leikeissä.

    Esiopetuksessa

      • keskustellaan ja harjoitellaan tunnistamaan yhdessä lasten kanssa, mitä kiusaaminen ja häirintä tarkoittavat, sekä harjoitellaan ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti.
      • kokeillaan viestintää erilaisten viestintälaitteiden kautta. Osallistetaan lasta arjen mediavälitteisessä viestinnässä.

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

      • osaa tunnistaa tunteitaan ja säädellä niitä viestintätilanteissa mediaympäristöissä.
      • ymmärtää viestinnän vastavuoroisuuden mediaympäristöissä: omalla viestinnällä on vaikutusta toisen viestintään, tunteisiin ja toimintaan.
      • tietää, millaista on verkossa tapahtuva kiusaaminen, kuten ryhmistä sulkeminen, kuvien ja tietojen levittäminen ilman lupaa tai perättömien huhujen kertominen toisista. Oppilas tietää, ettei verkossa saa kiusata ja miten pitää toimia kiusaamista kohdatessa.
      • kehittää kykyään asettua toisen asemaan mediaviestejä tuottaessaan ja tulkitessaan. Oppilas pyrkii myönteiseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen myös mediaympäristöissä.
      • ymmärtää, että erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin, kuten kouluun ja vapaa-aikaan, kuuluu erilaisia viestinnän tapoja ja että viestinnän tavoista voidaan sopia yhteisesti.
      • osaa valita eri yhteyksiin sopivia viestinnän tapoja.

    Vuosiluokilla 3–6 oppilas…

      • ilmaisee mielipiteensä rakentavasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla erilaisissa mediaympäristöissä. Oppilas kuuntelee toisten mielipiteitä.
      • ymmärtää oman vastuunsa kiusaamisen ehkäisemisessä mediaympäristöissä.
      • osaa pohtia oman viestinnän vaikutuksia ja seurauksia.
      • osaa arvioida omia vuorovaikutus- ja viestintätaitojaan mediaympäristöissä ja hyödyntää saamaansa palautetta.
      • rohkaistuu toimimaan itselleen uudenlaisissa monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa.

    Vuosiluokilla 7–9 oppilas…

      • tekee yhteistyötä toisten kanssa verkkovälitteisissä vuorovaikutustilanteissa ja pystyy osaltaan vaikuttamaan myönteiseen viestintäilmapiiriin mediaympäristöissä. Ymmärtää dialogisuuden eli kuuntelemisen ja keskustelemisen merkityksen viestimisessä.
      • tunnistaa ei-rakentavia viestintäilmiöitä sosiaalisessa mediassa, kuten trolli, provo ja fleimi, ja tietää, kuinka reagoida ja toimia näihin ilmiöihin törmätessään.
      • puuttuu aktiivisesti mediaympäristöissä kohtaamiinsa viestinnällisiin epäkohtiin, kuten kiusaamiseen, epäasiallisiin kommentteihin tai julkaisuihin, ilmiantamalla niitä ja osoittamalla empatiaa väärin kohdelluille.
      • osaa viestiä mediaympäristöissä tilanteen mukaisesti, esimerkiksi käyttämällä yleiskielisyyttä tai puhekielisyyttä tarkoituksenmukaisesti.
      • pyrkii vahvistamaan omaa myönteistä viestijäkuvaansa: osaa kertoa tavoitteistaan viestijänä ja kuvata keinoja niiden saavuttamiseksi.
      • osaa antaa rakentavaa palautetta toisille viestinnän kehittämiseksi.

    Medialukutaidon muut kuvaukset

    Muut osaamisalueet