Siirry sisältöön

Uudet lukutaidot -ohjelman hankekunnissa on voitu keskittyä kehittämään opetuksen digitaalisuutta syksystä alkaen. Hanketyöntekijät ovat yhdessä opettajien kanssa miettineet, miten uusia osaamisen kuvauksia voi lähteä toteuttamaan osana paikallista opetussuunnitelmaa. Hyväksi havaituissa toimintatavoissa näyttää olevan paljon yhteistä, kunnasta riippumatta. Tässä poimintoja Naantalista ja Äänekoskelta.

Digitutorit

Digitutoropettajatoiminta on monessa kunnassa ollut käynnissä jo ennen Uudet lukutaidot -ohjelmaa. Tutoropettaja neuvoo omassa työyhteisössään digitaalisten opetusvälineiden ja ohjelmien käytössä, kollegojen tarpeiden mukaan.

Äänekoskella digitutortoiminta on hanketyöntekijä, digitutor Juha Niskasen mukaan hyvin järjestettyä. Tärkeä osa Niskasen työtä hankkeessa on ollut opettajien opastaminen, ja työmaa onkin laaja, koska Äänekoskella on samaan aikaan meneillään varhaiskasvatuksen hanke. Hankkeiden avulla on pystytty ylläpitämään ja ennen kaikkea kehittämään digitutortoimintaa ja irrottamaan välillä opettajia hieman pidemmäksi aikaa digitehtäviin.

Kannustaminen

Naantalissa hankekoordinaattori Tuomas Alanko ja vararehtori Katja Ceesay vievät Uusia lukutaitoja eteenpäin korostamalla kaikkea sitä hyvää, mitä näiden asioiden parissa jo tehdään. On hienoa huomata, että moni opettajille tuttu juttu voi samalla edistää medialukutaitoa tai ohjelmointiosaamista.

Myös oppilaat saavat kehuja Naantalissa. Alangon ja Ceesayn mukaan oppilailla on kokeileva suhtautumistapa, ja tietoa ja osaamista jaetaan mielellään. Ei ole tyhmää kysyä. Oppilailla on myös rohkeutta itse lähteä kokeilemaan eri digitaalisia toimintaympäristöjä, ja omatoimisesti hakea lisäohjeita netistä.

Äänekoskella Niskasen sanoma opettajille on, ettei open tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Uusia laitteita ja ohjelmia tulee kuitenkin koko ajan lisää, jolloin tärkeämpää onkin asennoitua ottamaan asioista selvää yhdessä oppilaiden kanssa. Tällä asenteella ei myöskään tarvitse jäädä yksin työpäivän jälkeen opiskelemaan asioita. Silloin digistä tulee kuormittavaa sen sijaan, että se helpottaisi opettajan työtä.

Paikalliset tehtäväpankit

Niskasen mukaan opetussuunnitelma on digiasioiden opettamisessa sillä tavoin epätarkka, että opettajat tarvitsevat konkreettisia esimerkkejä työnsä tueksi. Niskanen onkin laatinut tuntisuunnitelmia, tulostuspohjia, opetusvideoita sekä koonnut muuta materiaalia opettajan käyttöön. Kaikki materiaalit on tehty opettajien tarpeita kuunnellen. Vaikka valtakunnallisiakin materiaali-ja esimerkkipankkeja on, kuten AOE.fi, Niskasen mielestä on tärkeää, että opettaja löytää kaiken samasta tutusta paikasta. Lisäksi materiaalit on voitu räätälöidä juuri paikallisesti käytössä oleville laitteille ja sovelluksille sopiviksi.

neliöitä ja kolmioita rivissä
Ohjelmointikielen ajatukseen voi tutustua myös liikkuen. Jos pallo= kyykky ja neliö= askel ja kolmio= heilautus, niin minkälainen tanssi tästä kuviosta syntyy? Esimerkki Äänekosken tehtäväpankista.  

Toteuttaminen eri aineissa

Ceesayn on pohtinut paljon uusien lukutaitojen sitouttamista opetukseen yläkouluissa. Millä tavalla digitaidot voivat näkyä eri oppiaineissa? Esimerkiksi englannin kielessä digitaitoihin kuuluu nettisanakirjan käyttöä, kielen oppimisen sovelluksia, tai esitelmän tekoa, jolloin myös kerrataan tekijänoikeuteen liittyviä asioita.

Naantalissa ollaan laatimassa vuosikello, jonka mukaan digitaitoja huomioidaan jokaisessa yläkoulun oppiaineessa lukuvuoden aikana. Näin vastuu digitaidoista saadaan pilkottua eri oppiaineisiin, ja toisaalta myös vältetään liiallinen digiprojektien päällekkäisyys.

Miksi täällä on niin hiljaista?

Niskanen kuvailee, että oppilaat keskittyvät hyvin koulutyöhön, kun oppiminen tapahtuu mieleisillä laitteilla ja mieluisassa oppimisympäristössä. Hän on myös nähnyt, että oppilas, jolle kirjoittaminen on motorisista syistä vaikeaa, voikin loistaa jossain digitaidoissa. Kun oppilaat ja opettaja tutkivat uusia asioita yhdessä, tulee oppilaille enemmän vastuuta, ja se on Niskasen mielestä hyvä asia: joskus oppilaat neuvovat opettajaa, jolloin esille pääsevät muutkin oppilaat kuin ”ne perinteiset viittaajat”.

Yhteistyö

Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaan osallistuville kunnille on tarjottu monia yhteistyön rakenteita. Nk. klinikkatuokioissa on syksystä alkaen kokoonnuttu sekä kuulemaan lyhyitä asiantuntijapuheenvuoroja että antamaan ja kysymään vinkkejä. Naantalin hankkeen vetäjät Tuomas Alanko ja Katja Ceesay mainitsevat vielä erityisesti olevansa säännöllisesti yhteydessä Raumalla ja Ruskolla käynnissä oleviin Uudet lukutaidot -hankkeeseen.

Äänekosken ja Naantalin kuulumisia selvitti: Leena Pylkkö, KAVI