Siirry sisältöön

Monessa kunnassa on parhaillaan käynnissä varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen Uudet lukutaidot -ohjelmassa laadittujen hyvää pedagogista toimintaa koskevien kuvausten pohjalta. Mitä tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen, ohjelmointiosaaminen ja medialukutaito oikein tarkoittavat varhaiskasvatuksen arjessa? Tässä jutussa tutustutaan uudistustyöhön neljässä kunnassa.

Rovaniemellä varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologian suunnittelija Päivi Pihlaja kertoo, että tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on ollut varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa vuodesta 2016 lähtien eli suhteellisen vähän aikaan. Osaaminen on määritelty kansalaistaidoksi. Pihlaja tähdentää, että ilman suunnitelmallista työtä digitaalinen osaaminen ei siirry kaikkien kasvattajien hyvään pedagogiseen toimintaan ja siten lasten varhaiskasvatuksen arkeen. Ilman suunnitelmallista kehittämistyötä lasten eriarvoisuus lisääntyy, kun kasvattajien että lasten arkielämätaidoissa on osaamisvajetta.

Aikaisemminkin Rovaniemellä on ollut toimintaa ohjaavat tvt-osaamisen portaat aina 1-vuotiaasta yhdeksännelle luokalle saakka. Nyt käynnissä olevassa hankkeessa suunnitelmaa laajennetaan mediakasvatukseen ja ohjelmointiosaamiseen. Tavoitteena on laatia mahdollisimman konkreettinen työkalu avuksi varhaiskasvattajien arkeen, joka on välillä hyvin kiireistä.

Myös Hyvinkäällä vuonna 2020 laadittua tvt-suunnitelmaa laajennetaan ja päivitetään digisuunnitelmaksi, jossa otetaan huomioon medialukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tukeminen. Varhaiskasvatuksen yhteisöllinen digiopettaja Aino-Leena Nenonen käy säännöllisesti kunnan 13 varhaiskasvatuksen yksikössä. Yhdessä on ideoitu, miten uusia kuvauksia hyvästä pedagogisesta toiminnasta voidaan toteuttaa käytännössä.

Hyvinkäällä onkin ehditty myös toteuttaa monia ideoita. Medialukutaidossa korostuu lasten luova tuottaminen. Ennen joulua tehtiin oma joulukalenteri QR-koodien avulla. Kevättalven metsäradassa yhdistyy hauskalla tavalla ulkoilu ja ohjelmoinnillisen ajattelun harjoittelu. Yhdessä tekemällä uusia taitoja oppivat sekä varhaiskasvatuksen aikuiset että lapset.

laminoitu qr-koodi ja kortteja lumella
Hyvinkään ohjelmointiosaamisen metsäradalla oli useita tehtäväpisteitä 3-5 -vuotiaille. Tehtävät olivat äänenä tai videmuodossa QR-koodien takana. Tehtävissä esimerkiksi tikut piti laittaa suuruusjärjestykseen, ja tutusta laulusta tehdyt kuvakortit piti saada laulun sanojen mukaiseen järjestykseen.

Porvoossa hankekoordinaattorit Laura Partanen ja Suzanne Ekholm aloittivat hankkeen kartoittamalla henkilökunnan osaamista ja tuen tarvetta. Samalla uudistetaan kaupungin kaksikielistä varhaiskasvatuksen digipolkua. Hankkeessa on luotu toimintamalleja, joilla varmistetaan henkilökunnan osaamisen kehittyminen myös jatkossa. Porvoossa on kaivattu määritelmää siitä, mitä jokaisen tulisi varhaiskasvatuksessa vähintään osata, ja toisaalta halutaan antaa mahdollisuus oppia uutta. Hankkeessa järjestetään ikäryhmäkohtaisia Teams-koulutuksia Porvoon Digipolusta ja sen käyttömahdollisuuksista. Itseopiskelua varten kerätään myös materiaalipankkia Digipolun Teams-kanavalle, yhdessä peruskoulun hankkeen kanssa. Materiaalipankin sisältää mm. mm sanaston ja sovelluslistauksen. Näin on otettu huomioon koronan aiheuttama lisäpaine varhaiskasvatuksen henkilökunnalle – asioihin voi palata ja niihin voi perehtyä myöhemminkin.

kaksi digi-opettajaa
Porvoon ”digityypit” Laura Partanen ja Suzanne Ekholm korostavat yhdessä oppimisen kulttuurin merkitystä, kun uusia taitoja viedään varhaiskasvatukseen.

Lounais-Suomessa Pomarkun kunnan hankkeessa on aloitettu hankkimalla lisää laitteitta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön, jotta kunnan digitaalisen oppimisen polkua voidaan toteuttaa käytännössä. Uusien tablettien ansiosta eskarit ovat päässeet pelaamaan oppimispelejä, kuten Ekapeliä lukemisen taidon harjoittelussa. Varhaiskasvatuksen opettaja Mirjami Malmi kuvailee hankkeen laajempaa yhteyttä: varhaiskasvatuksessa on käynnissä ajattelutavan muutos, jossa varhaiskasvatusta ei nähdä enää vain hoitopaikkana, vaan myös tulevaisuuden taitojen oppimispaikkana.

Tekstin laati: Leena Pylkkö