Ohjelmoinnillinen ajattelu
Tältä sivulla voit tutustua ohjelmoinnillisen ajattelun pääalueeseen, sen alle jäsentyviin neljään osa-alueeseen ja niiden alle rakentuviin kuvauksiin varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.
Sivun sisältö
Looginen ajattelu ja tiedon käsittely
Varhaiskasvatuksessa
- oppimisympäristöt suunnitellaan siten, että lapset voivat leikeissään harjoitella ohjelmoinnissa tarvittavia ajattelun taitoja: luokittelua, vertailua ja järjestykseen asettamista. Lasten kanssa havainnoidaan myös säännönmukaisuuksia ja toistuvia asioita.
Esiopetuksessa
- lapsia ohjataan luokittelemaan, vertailemaan ja järjestämään asioita tietyin perustein. Lasten kanssa kokeillaan ja tuotetaan leikillisesti säännönmukaisia ja toistuvia rakenteita sekä pohditaan syy-seuraussuhteita. Tehtyjä valintoja sanallistetaan ja selitetään yhdessä.
Vuosiluokilla 1-2 oppilas…
- järjestää ja vertailee asioita erilaisten ehtojen perusteella, tunnistaa säännönmukaisuuksia ja toistuvia kaavoja sekä tekee havaintoja syy-seuraussuhteista. Oppilas kertoo valinnoistaan ja havainnoistaan käsitteiden ja konkreettisten välineiden avulla.
Vuosiluokilla 3–6 oppilas…
- järjestää, vertailee ja esittää tietoa käyttäen käsitteitä ja symboleja. Oppilas hahmottaa kokonaisuuksia sekä löytää ja kuvaa asioiden keskinäisiä yhteyksiä ja syy-seuraussuhteita.
Vuosiluokilla 7–9 oppilas…
- käsittelee erilaisiin yleistyksiin sisältyviä tietoja, käyttää erilaisia merkintätapoja ja toteuttaa erityyppisen tiedon kanssa loogisia operaatioita.
Ongelmien ratkaiseminen ja mallintaminen
Varhaiskasvatuksessa
- lapsia rohkaistaan ihmettelemään ja esittämään kysymyksiä ympäristön ilmiöistä ja asioista sekä etsimään niihin itse vastauksia ja ratkaisuja. Nimetään ja selitetään ilmiöitä yhdessä.
Esiopetuksessa
- lapsia kannustetaan tutkimaan ja jäsentämään arjen ilmiöitä sekä pohtimaan niihin liittyviä kysymyksiä. Lasten kanssa harjoitellaan kuvailemaan ja selittämään havaintoja sekä pohtimaan omia ratkaisuja.
Vuosiluokilla 1-2 oppilas…
- purkaa tuttuun arjen ilmiöön liittyvän ongelman osiin sekä etsii ja kokeilee sen ratkaisuun erilaisia vaihtoehtoja. Oppilas osaa kertoa ratkaisutavoistaan.
Vuosiluokilla 3–6 oppilas…
- käyttää ongelman ratkaisuun erilaisia tapoja ja ratkaisukaavoja sekä kokeilee luoda niitä myös itse. Oppilas arvioi ratkaisuja hyödyntäen jotakin kriteeriä, kuten toimivuus, luettavuus tai tehokkuus.
Vuosiluokilla 7–9 oppilas…
- analysoi ongelmia ja arvioi niiden mahdollisia ratkaisuja erilaisten kriteerien perusteella sekä visualisoi ongelmia ja ratkaisuja yleistysten ja kaavioiden avulla.
Ohjelmoinnin käsitteet ja perusrakenteet
Varhaiskasvatuksessa
- opetellaan leikkien tai toiminnallisten tehtävien avulla toimimaan ohjeen mukaisesti. Ohjeet voivat olla kehollisia, visuaalisia, sanallisia tai ääniin perustuvia.
Esiopetuksessa
- tutustutaan algoritmin käsitteeseen tutkimalla erilaisia toimintaohjeita ja tapoja antaa ohjeita. Kokeillaan leikillisesti toimintaohjeiden antamista ja noudattamista.
Vuosiluokilla 1-2 oppilas…
- laatii vaiheittaisia toimintaohjeita käyttäen yksinkertaisia komentoja ja toistorakennetta. Oppilas tunnistaa ohjeiden tuottamia virhetilanteita ja kokeilee ratkaisuja niiden korjaamiseen.
Vuosiluokilla 3–6 oppilas…
- laatii täsmällisiä ja yksityiskohtaisia toimintaohjeita käyttäen toisto- ja valintarakenteita. Oppilas etsii ja korjaa virheitä toimintaohjeissa.
Vuosiluokilla 7–9 oppilas…
- ymmärtää algoritmin merkityksen ja osaa suunnitella ohjelman, jossa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ohjelmoinnin perusrakenteita, kuten peräkkäisiä, toistuvia ja ehdollisia toimintoja.
Käytännön taidot
Varhaiskasvatuksessa
- lapsia ohjataan keksimään itse ja kokeilemaan uusia toiminta- ja liikkumistapoja tuttuihin leikkeihin ja arjen tilanteisiin.
Esiopetuksessa
- tutustutaan ohjelmointiin leikillisesti kokeillen. Annetaan ja testataan yhdessä toimintaohjeita eri muodoissa. Kokeillaan toimintakomentojen antamista mahdollisuuksien mukaan myös jollakin ohjelmoitavalla laitteella tai sovelluksella.
Vuosiluokilla 1-2 oppilas…
- laatii leikillisiä toimintaohjeita, joilla hän ohjaa toista oppilasta, jotakin ohjelmoitavaa laitetta tai yksittäistä hahmoa jossakin sovelluksessa tai verkkotehtävässä.
Vuosiluokilla 3–6 oppilas…
- laatii ja testaa toimintaohjeita ilman laitteita sekä ohjaa ohjelmoitavien laitteiden toimintaa algoritmeillä. Oppilas käyttää graafista ohjelmointiympäristöä ja osaa laatia sillä oman ohjelman.
Vuosiluokilla 7–9 oppilas…
- ohjelmoi ohjelmia eri ympäristöissä sekä tuntee perusasiat yhdestä tekstipohjaisesta ohjelmointikielestä ja osaa tulkita sillä tehtyä ohjelmakoodia.