Medialohkanmáhttu
Medialohkanmáhttu mearkkaša máhtu geavahit, lohkat, áddet, dulkot ja árvvoštallat kritihkalaččat iešguđetlágan mediasisdoaluid. Medialohkanmáhttu sisttisdoallá maiddái máhtu buvttadit mediasisdoaluid ieš iešguđetlágan ulbmiliid várás ja gulahallat media bokte. Medialohkanmáhttu lea máhttu geavahit mediareaidduid ja doaibmat dorvvolaččat ja vásttolaččat media olis.
Medialohkanmáhttu lea…
- … máhttu dulkot ja árvvoštallat
- … máhttu buvttadit mediasisdoaluid
- … máhttu doaibmat mediabirrasiin
Medialohkanmáhtu oasseollisvuohta juohkása golmma váldosuorgái: 1) media dulkon ja árvvoštallan, 2) media buvttadeapmi ja 3) doaibman mediabirrasiin. Váldosuorggit ja daid vuollásaš govvádusat vuođđuduvvet Árrabajásgeassinplána (2018) ja Ovdaoahpahusa oahppaplána (2014) ja Vuođđooahpahusa oahppaplána vuođuštusain (2014) dahkkon dárkkodeapmái. Vuođuštusteavsttain medialohkanmáhttu lea oassin sihke máŋggalohkanmáhtus ja eará lávdamáhtolaš máhtus ja oahppama surggiin, oahppanollisvuođain ja oahppoávdnasiin. Váldosuorggit čuvodit maiddái almmolaš áddejumi medialohkanmáhtu guovddáš surggiin.
Ovddidanprográmmas ráhkaduvvon medialohkanmáhtu govvádusat ovdanbuktet máná mediamáhtuid ovddideaddji buori pedagogihkalaš doaibmama árrabajásgeassimis ja ovdaoahpahusas ja lassin vuođđooahpahusa oahppiid buori ja ovdánan máhtu medialohkanmáhtus.
Govvádusaid vuosttamuš veršuvdna almmustahttui guovvamánus 2021, man maŋŋá dat beaiváduvvojedje ja ovddiduvvojedje ain. Máhtu govvádusat 2.0 lea almmustahtton geassemánus 2022. Medialohkanmáhtu máhtu govvádusat gávdnojit dán siiddu loahpas.
Medialohkanmáhttu árrabajásgeassimis ja ovda- ja vuođđooahpahusas
Árrabajásgeassin
Vuosttaš lávkkit medialohkanmáhttui váldojit árrabajásgeassimis ovttas imaštallamiin diehtoáŋgirit media, duhkoraddamiin ja geahččaladdamiin almmá ovdagáttuid haga. Mánáin oahpásmuvvat iešguđetlágan mediaide, mediareaidduide ja mediasisdoaluide árgabeaivvis. Media máidnasiidda eallásit ja daid gieđahallat iežas ovdanbuktima vugiiguin. Media buvttadeapmi lea duhkoraddama lágan ja geahččaladdi dahkan ovttas, mii seammá roahkasmahttá mánáid ovdanbuktit iežaset hutkájit. Media geavahuvvo veahkkin, go dutkat ovttas mánáin birrasa, ohcat dieđuid áššiin, main mánná lea beroštuvvan dahje gulahallat oktasaš áššiid birra. Gulahallamis dárbbašlaš máhtut, vuorrováikkuhus ja eará olbmuid vuhtiiváldin, hárjehallojit árgabeaivvis. Vásiheami ja dahkama olis oahpahallat geavahit dorvvolaččat ja vásttolaččat mediareaidduid ja -sisdoaluid ovttas rávesolbmuin.
Ovdaoahpahus
Ovdaoahpahusas medialohkanmáhtu bálggis joatkašuvvá ovttas dutkamiin, fuomášemiin ja dugordallama láhkai geahččaladdamiin. Vásáhusat media olis šaddet máŋggabealagabbon, ja mánás lea aktiivvalaš rolla media geavaheaddjin ja buvttadeaddjin. Media bokte dutkat máilmmi ja fuomášit áššiid. Seammás oahpahallat áddet, mii lea máinnas ja mii lea duohta. Ovttas dárkkodit, mat leat mánáide mávssolaš mediasisdoalut ja dutkat media mánáid árgabeaivvis. Mánáiguin gieđahallat media geavaheami ja ahkerájáid. Mánáid roahkasmahttit media geahččaladdi buvttadeapmái, miellagovahallama rikkes geavaheapmái ja hutkás mediaovdanbuktimii ovttas earáiguin. Media geavahuvvo ovttas maiddái gulahallamii, ja gulahallanmáhtuid ovdáneapmi dorjojuvvo hárjehallamiin árgabeaivvis buori vuorrováikkuhusa, mii váldá eará olbmuid vuhtii.
Jahkeluohkkáollisvuohta 1–2
Jahkeluohkáin 1–2 medialohkanmáhtus dutkojuvvojit ja buvttaduvvojit máidnasat ja oahpahallo doaibmat dorvvolaččat media olis. Mediasisdoaluide oahpásmuvvo girjájit, ja vásáhus viidána teavsttaide. Media gaskkustan máidnasiid, gova ja jietnamáilmmi oahpahallat áddet ja dulkot. Iežas máidnasat buvttaduvvojit mediareaidduiguin geavahemiin hutkáivuođa ja miellagovahallama iehčanassii ja ovttas earáiguin. Media hárjehallat geavahit ja buvttadit árgabeaivvis vásttolaččat ja eará olbmuid vuhtiiváldimiin: ohppat, ahte givssideapmi dahje eará eahpeáššálaš gulahallan ii leat lobálaš oba mediabirrasiin. Dasa lassin oahpahallat mediabirrasiin dehálaš dorvodáidduid. Oassin iežas mediagaskavuođa hápmašuvvamis, suokkardallojuvvo iežas mediageavaheapmi ja áddejuvvo, ahte leat leahkime iešguđetlágan mediaberoštumit ja vuogit geavahit media.
Jahkeluohkkáollisvuohta 3–6
Jahkeluohkáin 3–6 media geavahuvvo ja dutkojuvvo ovdanbuktima ja váikkuheami kanálan. Vásáhus iešguđetlágan mediasisdoaluin ja daid geavahanulbmiliin viidu. Sisdoaluid dulkon ja buvttadeapmi hárjehallo iehčanassii ja ovttas earáiguin. Oahppit arvvosmahttojit iežaset álgagiidda, ideaide ja geahččaladdi bargamii media olis. Oahppit hárjánit audiovisuála muitaleapmái ja buvttadeami teknihkalaš máhtut nanosmuvvet sisdoaluid ráhkadeamis. Media bokte oahpahallat ovdanbuktit iežas jurdagiid ja oaiviliid ja hábmet media rolla servodagas. Media- ja gáldokritihkalašvuođa hárjehallat dutkamiin iešguđetlágan mediasisdoaluid anihahttivuođa diehtogáldun. Media golaheamis ja buvttadeamis ohppet gáhttet iežaset ja eará olbmuid vuoigatvuođaid ja buresbirgejumi. Dasa lassin ohppojit mediabirrasis dárbbašlaš dorvodáiddut.
Jahkeluohkkáollisvuohta 7–9
Jahkeluohkáin 7–9 medialohkanmáhtu ovddastit hutkáivuohta, diđolašvuohta ja kritihkalašvuohta. Hutkás mediasisdoalut riegádit oahppiid iežaset jurdagiin ja álgagiin, ovttas geahččaladdamiin ja gávdnamiin iežaset gievravuođaid. Seammás hárjánit muitaleami vugiide ja teknihkalaš máhtuide. Oahppit čiekŋudit iežaset máhtu maiddái dakkár mediasisdoaluid vásttolaš buvttadeamis, mat figget váikkuhit ja gaskkustit dieđuid. Sisdoaluid almmustahttima ja geavahanvejolašvuođaid suokkardallat ovttas. Áddejupmi mediateavsttain čiekŋu, ja iešguđetlágan, maiddái sosiála media sisdoaluid luohtehahttivuohta diehtogáldun árvvoštallo. Media máŋggalágan váikkuhusat indiviiddaide, joavkkuide ja servodahkii dárkkoduvvojit kritihkalaččat. Dieđuid ja priváhttavuođa suddjema ja dárbbašlaš vuorrováikkuhus- ja dorvodáiddut geardduhuvvojit. Dasa lassin oahppit roahkasmahttojit dahkat media olis válljejumiid, mat dorjot sin buresbirgejumi.
Medialohkanmáhtu guovddáš doahpagat
Media mearkkaša viidát mediasisdoaluid, ja reaidduid, mat gaskkustit daid, daid hábmen birrasiid dahje oassebeliid, mat buvttadit media, mediadoaibmasuorggi. Media doaba geavahuvvo govvádusain čujuhit máŋgga mearkkašupmái.
Mediasisdoalut mearkkašit iešguđetlágan viiddes teakstaáddejumi mielde mediaovdanbuktimiid ja sániid, maid mediareaidduiguin buvttadit, geavahit ja gaskkustit. Dat sáhttet leat ovdamearkka dihtii teakstadieđut, ealligovat, čuovgagovat, spealut ja ođđasat.
Mediareaiddut mearkkašit rusttegiid, maiguin mediasisdoalut buvttaduvvojit dahje gaskkustuvvojit. Mediareaiddut leat sihke árbevirolaš joavkodieđihangaskoamit, dego aviissat, televišuvdna ja radio ja ođđa digitála reaiddut, dego askor (läppäri), tableahttadihtorat ja fiehttotelefovnnat.
Media hábme maiddái digitála birrasiid, maid olis olbmot sáhttet doaibmat, dego sosiála media bálvalusat.
Mediadoaibmasuorgi čohkiida buot organisašuvnnain, instituhtain ja oassebeliin, mat buvttadit ja gaskkustit mediasisdoaluid dahje rusttegiid.
Mot govvádusaid galgá lohkat?
Ovddidanprográmmas ráhkaduvvon medialohkanmáhtu govvádusat ovdanbuktet mánáid mediamáhtuid ovddideaddji buori pedagogalaš doaibmama árrabajásgeassimis ja ovdaoahpahusas ja maiddái vuođđooahpahusa oahppiid buori ja ovdánan máhtu medialohkanmáhtus.
Buori pedagogalaš doaibmama govvádusat hápmašuvvet ahkejoavkkuid mielde ja buori ja ovdánan máhtu govvádusat jahkeluohkkáollisvuođaid váldosurggiid ja daid oassesurggiid vuollái. Iežaset čuolddaide leat kategoriserejuvvon govvádusat, mat leat temáhtalaččat lahka nuppiideaset. Juohke čuolda hábme temáhtalaš bálgá, man sáhttá čuovvut árrabajásgeassimis gitta vuođđooahpahussii.