Programmerenmáhttu

Programmerenmáhttu árrabajásgeassimis

Unná mánážiiguin oahpásmuvvat teknologiijalaš birrasii ja hárjehallat programmeremis dárbbašuvvon válmmašvuođaid ja vuođđomáhtuid: Áiccadit ja nammadit árgabeaivvi teknologiija ja rusttegiid ja suokkardallat mii lea daid ulbmil ja mot dat doibmet. Movttiidahttit imaštallat áššiid ja roahkasmahttit gažadit ja ohcat vástádusaid gažaldagaide. Hárjehallat logihkalaš jurddašeami máhtuid, dego kategoriserema ja veardádallama. Oahpahallat muitalit áššiid ja iežas jurdagiid birra ja doaibmat ovttas ja addon rávvagiid mielde.

Árrabajásgeassimis mánát ožžot vásáhusaid teknologiijas ja hárjehallet programmeremii laktáseaddji máhtuid stoahkamiin, speallamiin ja ovttas geahččaladdamiin ja lassin iežaset buktosiid hutkamiin ja huksemiin.

Programmerenmáhttu ovdaoahpahusas

Mánáiguin oahpásmuvvat dihtorii ja áiccadit dihtoriid stivren teknologiija árgabeaivvi birrasiin. Dutkat ovttas rusttegiid doaibmaprinsihpaid. Hárjehallat ordnet áššiid iešguđet vugiiguin ja ákkaiguin ja lassin čilget áicamiid ja čovdosiid ovttas. Suokkardallat, lađastallat ja dutkat árgabeaivvi albmanusaid ja čuolmmaid. Oahpásmuvvat iešguđetlágan doaibmarávvagiidda ja geahččaladdat stoahkama láhkai doaibmarávvagiid čuovvuma ja addima.

Ovdaoahpahusas mánát ožžot vásáhusaid hutkás bargamis ja ovdanbuktimis teknologiija bokte. Sii hutket ja huksejit iežaset rusttegiid, robohtaid ja spealuid lágan birrasiid ja govvidit daid doaibmaprinsihpaid. Sii arvvosmahttojit ovdanbuktit iežaset ideaid ja guldalit earáid ja juohkit bargguid oktasaš bargamis.

Programmerenmáhttu jahkeluohkáin 1–2

Áiccadit mánáiguin sin vásáhusmáilmmiid diehtoteknihka ja oahpásmuvvat robotihkkii. Oahpahallat govvidit diehtoteknihkalaš rusttegiid doaibmaprinsihpaid. Hárjehallat dovdát minstariid, mat geardduhuvvojit, ja jeavddalašvuođaid ja maiddái ordnet dieđuid eavttuid vuođul. Muitalit iežaset áicamiin ja válljejumiin doahpagiid ja reaidduid bokte. Burgit árgabeaivválaš čuolmmaid osiide ja geahččalit čoavdit daid iešguđet molssaeavttuiguin. Ráhkadit spealu lágan doaibmarávvagiid, maid sáhttá testet maiddái rusttegiiguin, mat programmerejuvvojit ja hárjehallat dovdát feailadiliid. 

Jahkeluohkáin 1–2 programmeremii laktáseaddji doaibmavuogit ja reaiddut geavahuvvojit hutkájit, stoahkama láhkai ja geahččaladdamiin iešguđet oahppoávdnasiid sisdoaluid gieđahallamis. Hárjehallat lonohallat vuoruid rollain ja ovdanbuktit ja juogadit ideaid earáiguin. Ollašuhttit máinnaslaš buktosiid geavahemiin animašuvnna dahje programmerema.

Programmerenmáhttu jahkeluohkáin 3–6

Áiccadit programmerema ja robotihka servodagas ja suokkardallat teknologiijalaš áppaid ávkkástallanvugiid ja mearkkašumi oahppiid eallimis. Ságastallat digitála čuozihuvvon sisdoaluin ja oahppiid iežaset doaimmain digitála birrasiin.

Čuolmma čoavdimii geavahuvvojit iešguđetlágan čoavdinvuogit, maid geahččalit hábmet maid ieža. Árvvoštallat čovdosiid geavahemiin muhtin kriteara. Diehtu gieđahallo ja ovdanbukto doahpagiiguin ja symbolaiguin. Ráhkadit doaibmarávvagiid ja algoritmmaid ávkkástallamiin programmerema vuođđoráhkadusaid ja ohcat ja divvut feaillaid doaibmarávvagiin. Programmeret gráfalaš programmerenbirrasis.

Jahkeluohkáin 3–6 hárjehallat sitkadis ja iteratiivvalaš bargama juksan dihtii oktasaš mihttomeari. Hutkás ovdanbuktimis ja iežaset buktosiin ávkkástallet mihtidemiiguin ja dovddaniiguin, automašuvnnain ja robotihkain ja iešguđetlágan animeren- ja programmerenvuogádagaiguin.

Programmerenmáhttu jahkeluohkáin 7–9

Oahpásmuvvat algoritmmaid, automašuvnna ja robotihka áppaide eallima iešguđet surggiin. Ságastallat programmerejuvvon teknologiija vejolašvuođain, riskkain ja ehtalaš geahččanguovlluin. Gieđahallat čuozihuvvon sisdoaluid ja personifiserejuvvon bálvalusaid. Suokkardallat digitála birrasiin čohkkejuvvon dieđu ja programmerema sosiála ja servodatlaš mearkkašumi.

Čuolmmat ja daid čovdosat analyserejuvvojit ja visualiserejuvvojit ja lassin árvvoštallojit kritearaid vuođul. Dieđu gieđahallamis ja ovdanbuktimis geavahuvvojit iešguđetlágan generaliserejumit, diagrámmat ja merkenvuogit ja logihkalaš operašuvnnat. Dulkot prográmmakodaid ja ráhkadit ieža prográmmaid, main ávkkástallojit vuogálaččat programmerema vuođđoráhkadusat. Plánet ja hábmet prográmmaid iešguđet birrasiin.

Jahkeluohkáin 7–9 ávkkástallojit algoritmmalaš jurddašemiin ja programmeremiin iešguđet oahppoávdnasiin ja máŋggafágalaš oahppanollisvuođain. Plánet ja ollašuhttit oktasaš hutkás gárgehanprošeavttain programmerejuvvon buktosiid, mat čovdet oahppoávdnasiidda dahje albma eallimii laktáseaddji čuolmmaid.