Siirry sisältöön

Katsauksessa tarkasteltava ilmiö on pienten lasten monilukutaito, erityisesti digitaalisen lukutaidon (eng. digital literacy) näkökulmasta. Digitaaliseen lukutaitoon pääsee tässä katsauksessa syventymään eri tutkimusperustaisten teemojen kautta. Katsaukseen on sisällytetty pohdintakysymyksiä, joita voi käyttää pedagogisen suunnittelun tukena. Katsauksen tarkoituksena on tarkastella digitaalista lukutaitoa tutkimuslinssien läpi – ja käytännönläheisesti.

Digitaalisessa lukutaidossa – kuten digitaalisessa osaamisessa ylipäänsä – luova tuottaminen, aktiivinen toimijuus sekä ajattelun taidot ovat keskiössä. Digitaalisen lukutaidon edistäminen linkittyy Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (OPH, 2022), esimerkiksi monilukutaidon ja digitaalisen osaamisen osa-alueisiin.

Katsaukseen sisälletyt tutkimukset esitetään tiivistelmineen, saatavuustietoineen sekä konkreettisine tuloksineen. Tiivistelmät on käännetty suomeksi, vaikka itse tutkimus olisikin eri kielellä.

Tutkimuskatsauksen tekijä

Alexandra Nordström (VTM) on väitöskirjaansa viimeistelevä tutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnasssa. Hänen tutkimuksensa käsittelee pienten lasten iloa ja affekteja, lukutaitoja, monilukutaidon pedagogiikkaa, varhaiskasvatusta sekä sosiokulttuurisia ja posthumanistisia teorioita. Alexandra on Playful Learning Centerin ja Learning, Culture and Interventions -asiantuntijaryhmän jäsen. Hänen viimeisin projektinsa on tutkimus- ja kehittämisohjelma MOI – Monilukutaitoa Opitaan Ilolla. Alexandra opettaa ruotsin- ja suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on aiemmin työskennellyt hankekoordinaattorina Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa.

Alexandran tutkijaprofiili


Tutkimuskatsaus ajankohtaisten teemojen mukaan jaoteltuna

Työtä ohjanneet kysymykset:

Tieteellisiä tekstejä on tarkasteltu noin kymmenen vuoden ajalta. Materiaalissa on myös joitain aihetta taustoittavia artikkeleita, joita on poimittu digitaalista lukutaitoa käsittelevien artikkelien lähdekirjallisuudesta. Katsaus sisältää tekstejä Suomesta, muista Pohjoismaista ja maailmalta.

Monilukutaito

Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia monimuotoisia eli multimodaalisia tekstejä sekä taitoa toimia tekstien kanssa erilaisissa tilanteissa ja erilaisia tehtäviä varten.

Monilukutaito on kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa ja erilaisten välineiden avulla. Käsite perustuu laajaan käsitykseen teksteistä multimodaalisina kokonaisuuksina.

Monilukutaitoon liittyvät myös eri oppiaineiden tiedonalojen kielen ja tekstitaitojen tuntemus. Monilukutaitoa opitaan kaikissa oppiaineissa ja sitä on tietoisesti opiskeltava. Laaja-alaisen osaamisen alueista monilukutaito kytkeytyy osaksi monitieteistä ja luovaa osaamista, mutta se liittyy myös muihin laaja-alaisen osaamisen alueisiin.

Lue lisää monilukutaidosta esimerkiksi MOI (Monilukutaitoa Opitaan Ilolla) -kehittämisohjelman sivuilta

Multimodaalisuus

Multimodaalisuus on multimodaalisen eli monimuotoisen tekstin ominaisuus. Laajan tekstikäsityksen mukaan tekstit voivat olla esimerkiksi verbaalisia (esim. runo), visuaalisia (esim. valokuva) ja auditiivisia kokonaisuuksia (esim. orkesterisävellys) tai niiden yhdistelmiä eli multimodaalisia kokonaisuuksia (esim. elokuva, näytelmä tai tanssiesitys).

Multimodaalinen teksti yhdistää eri tapoja viestiä ja kantaa merkitystä. Esimerkiksi elokuva hyödyntää sekä näkö- että kuuloaistia viestin vastaanotossa: värejä, kieltä, liikettä, ääntä. Elokuva koostuu erilaisista merkityksen välittämisen tavoista eli moodeista: kuvakulmista ja kirjoitetuista teksteistä, musiikista ja puheesta sekä liikkeistä.

Toisin sanoen multimodaalinen eli monimuotoinen teksti koostuu muustakin kuin vaikka kirjoituksesta tai puheesta, jollaiseksi teksti vanhastaan on käsitetty.

Lue lisää multimodaalisuudesta esimerkiksi Tieteen termipankista

Monipaikkaisuus

Monipaikkaisuus on ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavan, monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan liikkumisen kokonaisuus. Se koostuu eri paikoissa tapahtuvasta liikkumisesta, palveluista, työstä, harrastuksista, kokemuksista ja asumisesta. Monipaikkaisuus on myös elämäntapa, kulttuuri ja jokapäiväisten rutiinien rakenne. Myös virtuaaliset ympäristöt lukeutuvat monipaikkaisuuteen.

Monipaikkaisuudesta seuraa uudenlaisten paikkaidentiteettien ja yhteisöllisten roolien syntymistä. Iihmisten suhdetta ”paikkaan” käsitteellistetään uudelleen. Monipaikkaisuuden muotoja ovat muun muassa vapaa-ajan asuminen, kaupungissa sijaitseva ”työkämppä”, kaupungissa sijaitseva ”kesämökki”, eroperheiden lapset, kotipaikkaan palautuvat juuret sekä harrastusympäristö.

Lue lisää monipaikkaisuudesta Sitran julkaisusta

Posthumanistinen näkökulma

Posthumanistinen näkökulma pyrkii käsitteelliseen uudistamiseen, jotta tunnistaisimme paremmin ne suhteellisuudet, joiden varassa ja lomassa ihmisten elämä ja merkitykset muotoutuvat – ja ne historiat, joissa ihminen on muotoutunut erilliseksi. Posthumanistisesta näkökulmasta puhutaan usein myös termillä ihmistä laajempi näkökulma.

Perinteisiä  ja  essentialistisia lähestymistapoja lapsiin ja kasvatukseen on viime vuosina kritisoitu ja korvattu eettisesti pohtivalla ja monitahoisella posthumanistisella ajattelulla,  jossa  merkityksen luominen korostuu vastakohtana kehitysvaihejakoiseen oppimiskäsitykseen.

Lue lisää posthumanismista varhaiskasvatuksessa Tarja Karlsson Häikiön artikkelista

Alta pääset tutkimaan teemoittain erilaisia tieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät pienten lasten digitaalista lukutaitoa.


Multimodaalisuus ja monipaikkaisuus

Multimodaalisuus ja monipaikkaisuus

Katsauksesta nousee esiin sekä lapsuuden, digitaalisen lukutaidon että tutkimuksen multimodaalisuus ja monipaikkaisuus. Tutkimuksista nousee myös pienten lasten arjen eri toimintakontekstit eli varhaiskasvatus- ja koulukontekstit sekä vapaa-ajan ja kodin kontekstit. Tutkimuksissa perehdytään niin lasten, opettajien kuin huoltajienkin näkökulmiin.

Pohdittavaksi henkilöstön kesken

  • Minkälaisia ​​menetelmiä ja materiaaleja käytätte, kun luotte erilaisia ​​tekstejä lasten kanssa?
  • Kuinka voisitte inspiroida ja rohkaista lapsia luomaan omia tekstejä ja merkityksiä moninaisilla tavoilla ja materiaaleilla?
  • Kuinka lasten näkemyksiä omasta digitaalisesta lukutaidosta voisi nostaa paremmin esille?
  • Miten huomioitte lasten ja huoltajien näkökulmia teknologioista?
  • Kuinka huomioitte lasten digitaalisen lukutaidon myös vapaa-ajalla (esim. leikki)?

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, lasten oikeudet ja turvallisuus (mm. Livingstone) ovat myös tutkimuksissa esiin nousevia teemoja, kuten myös kestävyyden eri osa-alueet. Tulevaisuusorientointi on myös tavallinen teema: lasten tulee katsauksen perusteella oppia tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten, mutta yhtäältä jotkin tutkimukset painottavat nykyisyyden sekä lapsuuden erityisyyden merkitystä.

Pohdittavaksi henkilöstön kesken

  • Kuinka voitte osoittaa kiinnostusta ja osallistua lasten omaan tekstimaailmaan ja olemassa oleviin kulttuureihin?
  • Kuinka huolehditte turvallisesta digitaalisesta oppimisympäristöstä?
  • Onko kaikilla ryhmän lapsilla mahdollisuus kehittää omaa digitaalista lukutaitoaan itselleen mielekkäillä tavoilla?
  • Keskityttekö useammin projektin prosessiin vai lopputulokseen?
  • Minkälaisen roolimallin tarjoatte lapsille kestävyyden eri osa-alueilla?
  • Kuinka tuette lasten toimijuutta?

Laitteet ja teknologia

Laitteet ja teknologia

Jotkin tutkimukset käsittelevät laitteita ja teknologioita – koodausta ja ohjelmointia unohtamatta – sekä ihmisten keskinäistä ja ihmisten ja laitteiden välistä vuorovaikutusta . Myös varhaiskasvatukselle ominaisia teemoja (esim. leikillisyys ja tarinallisuus)löytyy digitaalista lukutaitoa koskevista tutkimuksista. Aiheena on lisäksi monilukutaito ja uudet lukutaidot (eng. new literacies) sekä laajentuvat tekstimaailmat.

Pohdittavaksi henkilöstön kesken

  • Kuinka usein tutkitte ja laajennatte tekstimaailmojanne (yksin ja lasten kanssa)?
  • Mitä eri materiaaleja ja modaliteetteja käytätte lasten kanssa?
  • Oletteko ja osoitatteko usein kiinnostusta ja innostusta lasten tuottamasta sisällöstä ja teksteistä?
  • Onko suunnitelmissanne tilaa yllätyksille tai uusille ideoille?
  • Kuinka hyödynnätte lasten kiinnostuksen kohteita ja kokemuksia toiminnan suunnittelussa?
  • Millä tavalla tarinallisuus ja leikillisyys näkyvät arjessanne?
  • Mikä on oma suhteenne digilaitteisiin ja esim. ohjelmointiin?

Materiaalisuus ja affektiivisuus

Materiaalisuus ja affektiivisuus

Katsauksen artikkeleista välittyy yleistynyt kiinnostus materiaalisuutta (mm. työkalut, esineet, teknologiat, rakennetut tilat, kehot ja ruumiillistumat ja niiden suhteet) ja affektiivisuutta (mm. tunteet, tunnelmat, keholliset kokemukset, vuorovaikutus) kohtaan. Ihmistä laajemmat eli posthumanistiset näkökulmat ovat myös yleistyneet pieniä lapsia koskevissa tutkimuksissa.

Pohdittavaksi henkilöstön kesken

  • Kuinka edistätte kehollista ilmaisua toiminnassa?
  • Millä tavalla tutustutte eri aistikokemuksiin?
  • Minkälainen on oma suhteenne (ja lasten suhde) ympäröivään ympäristöön, luontoon ja muihin olioihin?
  • Miten otatte tunteet ja tunnelmat huomioon? Kuinka edistätte vuorovaikutusta?

Mitä ajatuksia teema herättää sinussa?

Voit myös vinkata artikkeleita ja tutkimuksia pienten lasten digitaalisesta lukutaidosta.


Tutustu muihin sisältöihimme: