Siirry sisältöön

Uudet lukutaidot -hankevuoden 2021-22 aikana saadut kokemukset osoittavat, että moni opettaja kokee oppilaiden ohjaamisen omaan mediatuottamiseen edelleen melko vieraaksi asiaksi. Sen sijaan medialukutaidon muiden osa-alueiden, kuten kriittisen lukutaidon ja tiedonhaun opettaminen mielletään luontevaksi osaksi opetusta. Kuitenkin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan videon, kuvan, äänen ja mediaesitysten tekeminen kuuluu monilukutaidon (L4) ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen (L5) harjoitteluun. 

Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa julkaistut koulutustallenteet tarjoavat paljon vinkkejä opettajan työn tueksi, myös oppilaiden omaan mediatekemiseen.    

Mediasisältöjen tuottamiseen ohjaaminen on vierain osa-alue  

Uudet lukutaidot -ohjelmassa oli talvella -21-22 käynnissä 46 paikallista kehittämishanketta, jotka jakoivat toisilleen vinkkejä ja tietoa erilaisissa tapaamisissa ja koulutuksissa. Ainakin osassa hankekuntia kokemukset vastaavat valtakunnallisen Opeka-kyselytutkimusten tuloksia: opettajien oman arvion mukaan 71 % vastaajista vuonna 2021 opettaa oppilaita tulkitsemaan ja arvioimaan erilaisia mediasisältöjä, ja jopa 75 % ohjaa oppilaita käyttämään erilaisia tiedonhaun palveluita. Sen sijaan vain 18% kyselyyn vastanneista arvioi, että ohjaa usein oppilaita tuottamaan tunneilla eri mediasisältöjä (kuvaa, ääntä, videoita).   

Uudet lukutaidot -ohjelman koulutustallenteet tarjoavat tukea opettajien työhön 

Keväästä -21 alkaen käynnissä olleille Uudet lukutaidot –hankkeille on kehittämisohjelmassa järjestetty monenlaista tukea. Etäkahvitunneilla sekä nk. hankeklinikoilla on asiantuntija-alustuksen jälkeen keskusteltu osaamisen kuvausten jalkauttamistyöstä. Keväällä -22 järjestettiin myös alueellisten koulutusten sarja. Seuraavat poiminnot koulutustallenteista keskittyvät medialukutaidon oman tuottamisen osa-alueeseen. 

Hymiölauseita ja videokuvaamista 

Äidinkielen opettaja Saara Martikka antaa vinkkejä kevyesti toteutettavista tehtävistä esityksessään ”Miten medialukutaitoa ja digihyvinvointia voi harjoitella?”. Sekä ala- että yläkoululaisista on hauskaa miettiä, miten muuttaa jokin lause pelkiksi hymiöiksi, tai päinvastoin. Ylempien luokkien oppilaat voivat tehdä kuvitteellisia some-postauksia eri kanaviin, vaikkapa Väinämöisen kirjoittamana. Kuvanlukutaitoon liittyvä harjoitus on kuvien ottaminen tietoisesti eri näkökulmista, eri rajauksilla ja eri filttereitä käyttäen. Kuvanlukutaito vaikuttaa myös nuorten kehonkuvaan mediassa, ja Martikan esitys sisälsikin lisäksi digihyvinvointiin liittyviä tehtäviä. Martikalla on myös hyviä kokemuksia lyhyiden dokumenttivideoiden tekemisestä yläkoululaisten kanssa, apuna on käytetty kaikkikuvaa.fi -sivuston dokumenttielokuvamateriaalia.  

Kuvaamista ajattelun välineenä esittelee Ismo Kiesiläinen Kamerakynän pedagogiikka monilukutaidon oppimisen välineenä. Menetelmässä kameraa käytetään kynän tavoin ajattelun ilmaisemiseen. Tehtävät tehdään aina ryhmätöinä, ja keskusteleminen on oleellinen osa työskentelyä. Kamerakynätyöskentely on teknisesti hyvin yksinkertaista toteuttaa, koska videoita tai kuvia ei ole tarkoitus käsitellä eikä tallentaa. Aiheesta on julkaistu myös käsikirja.   

Myös elokuvakasvatuksen tuottaja Tommi Nevala Oulun lastenkulttuurikeskuksesta kehotti esitelmässään opettajia lähtemään liikkeelle yksinkertaisista asioista opetustyössä. Rulla-animaation voi tehdä kynällä ja paperilla, ja samalla tutustua animaation periaatteeseen. Kuvien ottaminen tietoisena rajaamisesta ja representaatiosta antaa eväitä kuvanlukutaitoon, samoin esim. perspektiivihuijauksella leikkiminen. Paljon materiaalia löytyy kulttuuritalo Valveen elokuvan oppimateriaaleista, ja elokuvaviikon sivuilta.    

Mediakasvattaja Mervi Maatela kertoo, miten käyttää elävää kuvaa luovasti ja vastuullisesti 3-6 -luokkalaisten opetuksessa. Maatela kertoo, miten oppilaat ovat tehneet opetusvideoita, mielipidevideoita, haastatteluja ja erilaisia jatkokertomuksia. Stop motion -animaatiota voi käyttää vaikkapa Raamatun tapahtumien elävöittämiseen siten, että oppilaat ensin piirtävät tarvittavat hahmot itse. Unboxing-videon voi tehdä englanniksi.  Mervin videovinkit -kanavalla on lisää vinkkejä eri kouluaineisiin liittyvistä videoista.   

Saimaan digihelmien poimintaa – esityksessä Annika Lönnroth ja Nina Tynkkynen kertoivat esimerkkejä digiosaamisen edistämisestä Lappeenrannassa. Kokeen sijaan oppilaat voivat tehdä videon, jossa käsittelevät jakson aihetta. Hieno esimerkki paperiaskartelun yhdistämisestä stop motion -sovellukseen oli oppilaiden ryhmätyö, tarina iilimato Pentistä, joka ratkaisee roskaongelman.  

Audiovisuaalisen materiaalin kanssa toimittaessa on hyvä tietää perusasiat tekijänoikeuksista. Opettajan tekijänoikeusoppaan kirjoittaja Tarmo Toikkanen tarjosi tietoa tekijänoikeuksista, ja kehotti tutustumaan itseopiskelupakettiin AOE-palvelussa. 10 perusohjetta ympäristöään kuvaavalle tiivistää asiat, jotka myös oppilaan kuuluu vähintään tietää.  

Medialukutaito mukana monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa 

Projektipäällikkö Ville-Juhani Nivasalo ja kehittäjäopettaja Sanna Illikainen kertoivat inspiroivassa esitelmässä Uudet lukutaidot osana ilmiöoppimista ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia, miten Rovaniemellä toteutettiin laaja Pohjoismaita käsittelevä teema. Näin saatiin yhdistettyä tiedonhaku, interaktiiviset esitykset Scratchilla ja jopa pohjoismaalaista taidetta käsittelevät animaatiot. Scratch-ohjelmoinnissa voidaan yhdistää ohjelmointiosaamisen sekä median tuottaminen, kun animaatioihin voi liittää videota, kuvaa ja ääntä. 

Monipuolisista projekteista voi vielä mainita pelien kehittämisen. Kouluttaja Jukka Lehtoranta kertoo, miten monipuolista osaamista tarvitaan yhteiskehittelyssä esitelmässä Kaikki pelissä – tarinallista ilmaisua ja pelillisiä kokeiluja ohjelmoimalla.  Luokan yhteisessä projektissa tarvitaan monenlaista osaamista, muunkin kuin ohjelmoinnin parissa: peliin tarvitaan grafiikkaa ja kuvitusta sekä ääniä, ja sille voi laatia mainoskampanjan. Pelikasvatuksesta kannattaa katsoa myös Tommi Tossavaisen esitys Pelikasvattajaksi vartissa.  

Digipassit ja arviointia tukevat järjestelmät 

Oppilaiden mediatuotokset ja niiden käyttö arvioinnissa asettavat uusia vaatimuksia sille, miten tiedostojen siirto koulussa järjestetään vastuullisesti ja opetuksen kannalta järkevästi. Erilaiset digipassit auttavat seuraamaan oppilaan edistymistä. Iissä ja Oulussa oppilas voi Qridi-järjestelmässä arvioida omaa osaamistaan, tai käyttää sitä monimediallisten töiden palauttamiseen, mistä kertovat Mikko Heinosen ja kehittäjäopettaja Maikki Manninen esitelmässä Digipassilla Uudet lukutaidot haltuun esi- ja perusopetuksessa. ICT-asiantuntija Anssi Leppänen ja ICT-koordinaattori Janne Korsimon esitelmän Osaamiskuvauksista osaamismerkkeihin perehdyttää Opentunti-järjestelmän käyttöön Salossa ja Ruskolla. Opentunti-järjestelmä tarjoaa valmiita tuntipohjia sekä ohjeistuksen opettajalle, oppilaan tehtäviä ja samalla työkalut arviointiin.  

Yhdessä oppimisen asenne vähentää kuormitusta 

Moni hankekoordinaattori ja tutoropettaja on keskusteluissa korostanut digitaalisissa asioissa uudenlaista asennetta opettamiseen. Opettajan oma uteliaisuus digitaalisten ympäristöjen mahdollisuuksiin ja niihin perehtyminen voivat olla osa opetusta. Näin vältetään tilanne, jossa opettaja jää tuntien jälkeen yksin perehtymään uuteen sovellukseen tai laitteeseen, jolloin digitaalisuudesta tulee kuormittavaa.   

Hankekunnissa onkin pyritty kehittämään uusia toimintatapoja, joissa opettaja perehtyy uuteen asiaan yhdessä oppilaiden kanssa, osana opetusta. Osassa kuntia on myös kokeiltu oppilasagenttitoimintaa, jolloin avun pyytäminen oppilaalta on hyväksyttävää, jopa toivottavaa. Oppilaan kannalta lisääntynyt vastuu kasvattaa itsetuntoa. Mukavia esimerkkejä on saatu Kangasniemen oppilasagenteilta ja Siuntiosta. Yhdessä oppimisen asennetta on korostettu mm. Naantalissa ja Äänekoskella.  

Lisätietoja saat Uudet lukutaidot –ohjelmassa julkaistuista osaamisen kuvauksista sekä Polkuja medialukutaitoon –oppaasta. Kysymyksiin medialukutaidosta vastaa myös projektiasiantuntija Sari Murtonen, sari.murtonen@kavi.fi   

Tekstin laati: hankesuunnittelija Leena Pylkkö  

Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti